Väitös (erityispedagogiikka): KM Paula Laakso
Aika
28.5.2025 klo 12.00 - 16.00
KM Paula Laakso esittää väitöskirjansa ”Inkluusion johtaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 28.5.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu2, Assistentinkatu 5, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/96e475bc-c09c-43c4-9f57-b54fb1256421/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Henri Pesonen (Oslon yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Silvennoinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on erityispedagogiikka.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Paula Laakson väitöskirjassa tutkitaan inkluusion johtamista varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ylimmillä viranhaltijoilla on inkluusiosta ja miten inkluusiota johdetaan, sekä miten johtamisen osa-alueet, asiajohtaminen ja ihmisten johtaminen, painottuvat johtajien työssä ja millainen johtaminen tukee inkluusion toimeenpanoa.
Inkluusion tarkoitus on taata jokaiselle lapselle oikeus osallistua yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kasvatukseen ja koulutukseen. Suomalaisessa kasvatus- ja koulutuspolitiikassa on sitouduttu inkluusioon, mutta väitöstutkimuksen mukaan käsitys inkluusiosta sekä sitä edistävät käytännöt vaihtelevat kunnittain, minkä vuoksi lapset joutuvat keskenään eriarvoiseen asemaan. Inkluusiossa tunnistetaan kaikkien lasten moninaiset tarpeet ja jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan. Lapsen tarvitsema tuki suunnitellaan lapsen oppimisympäristöön. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät myönteistä suhtautumista erilaisuutta kohtaan, jotta inkluusio voisi toteutua.
Julkisessa keskustelussa on esitetty hyvinkin erilaisia käsityksiä inkluusiosta, mikä on ollut omiaan ruokkimaan myös kielteisiä asenteita inkluusiota kohtaan. Inkluusio ei toteudu itsestään, vaan sitä pitää johtaa. Kun moninaisuus lisääntyy ja koulutuksen toimintaympäristö muuttuu, uusien toimintatapojen tulisi korvata vanhoja. Silloin johtamiselta edellytetään käytännön toimenpiteitä, jotka mahdollistavat yhdenvertaisen ja osallistavan toimintaympäristön sekä keskustelua siitä, miten inklusiiviset arvot toteutuvat. Väitöstutkimuksen perusteella tämä edellyttää ihmisten johtamista, joka jää tutkimuksen mukaan kunnissa liian vähälle, koska johtajien työ painottuu asioiden johtamiseen. Ihmisten johtamisen ja asiajohtamisen vertailu osoitti, että ihmisten johtamisella ja inkluusiolla on positiivinen yhteys. Inkluusion johtaminen vaatii sitoutumista arvoihin, yhteisen keskustelun mahdollistamista ja aktiivista toimintakulttuurin johtamista. Inkluusion johtamisen seurauksena voidaan saavuttaa erilaisuutta kunnioittava, jokaisen lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista tukeva toimintaympäristö.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/96e475bc-c09c-43c4-9f57-b54fb1256421/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Henri Pesonen (Oslon yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Silvennoinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on erityispedagogiikka.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Paula Laakson väitöskirjassa tutkitaan inkluusion johtamista varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ylimmillä viranhaltijoilla on inkluusiosta ja miten inkluusiota johdetaan, sekä miten johtamisen osa-alueet, asiajohtaminen ja ihmisten johtaminen, painottuvat johtajien työssä ja millainen johtaminen tukee inkluusion toimeenpanoa.
Inkluusion tarkoitus on taata jokaiselle lapselle oikeus osallistua yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kasvatukseen ja koulutukseen. Suomalaisessa kasvatus- ja koulutuspolitiikassa on sitouduttu inkluusioon, mutta väitöstutkimuksen mukaan käsitys inkluusiosta sekä sitä edistävät käytännöt vaihtelevat kunnittain, minkä vuoksi lapset joutuvat keskenään eriarvoiseen asemaan. Inkluusiossa tunnistetaan kaikkien lasten moninaiset tarpeet ja jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan. Lapsen tarvitsema tuki suunnitellaan lapsen oppimisympäristöön. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät myönteistä suhtautumista erilaisuutta kohtaan, jotta inkluusio voisi toteutua.
Julkisessa keskustelussa on esitetty hyvinkin erilaisia käsityksiä inkluusiosta, mikä on ollut omiaan ruokkimaan myös kielteisiä asenteita inkluusiota kohtaan. Inkluusio ei toteudu itsestään, vaan sitä pitää johtaa. Kun moninaisuus lisääntyy ja koulutuksen toimintaympäristö muuttuu, uusien toimintatapojen tulisi korvata vanhoja. Silloin johtamiselta edellytetään käytännön toimenpiteitä, jotka mahdollistavat yhdenvertaisen ja osallistavan toimintaympäristön sekä keskustelua siitä, miten inklusiiviset arvot toteutuvat. Väitöstutkimuksen perusteella tämä edellyttää ihmisten johtamista, joka jää tutkimuksen mukaan kunnissa liian vähälle, koska johtajien työ painottuu asioiden johtamiseen. Ihmisten johtamisen ja asiajohtamisen vertailu osoitti, että ihmisten johtamisella ja inkluusiolla on positiivinen yhteys. Inkluusion johtaminen vaatii sitoutumista arvoihin, yhteisen keskustelun mahdollistamista ja aktiivista toimintakulttuurin johtamista. Inkluusion johtamisen seurauksena voidaan saavuttaa erilaisuutta kunnioittava, jokaisen lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista tukeva toimintaympäristö.
Viestintä