Väitös (folkloristiikka): FM Satumaarit Myllyniemi
Aika
28.11.2025 klo 13.00 - 17.00
FM Satumaarit Myllyniemi esittää väitöskirjansa ”Herkistyneen mielen enteet: Etnografinen tutkimus suomalaisten kertomista toisen maailmansodan yliluonnollisista kokemuksista ja kokemusperinnön luomisesta” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.11.2025 klo 13.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Ulla Savolainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Anne Heimo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on folkloristiikka.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Vuosina 2017–2023 etnografisesti muodostamani tutkimusaineisto käsittää 218 suomalaisen kokemuskertomukset toisen maailmansodan yliluonnollisiksi tulkituista kokemuksista. Aineisto sisältää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston syksyllä 2017 järjestämän Yliluonnollinen sota -muistitietokeruun vastaukset.
Tutkimuskysymystä ei ole aiemmin itsenäisesti käsitelty ja se innosti ihmisiä avautumaan. Sota herkisti suomalaisten mielet. Tutkimus rikastaa ja haastaa tuttuja tulkintoja sekä avaa näkymää tiedon katveeseen jääneeseen. Viidennes aineistosta perustuu kertojan omakohtaiseen kokemukseen. Suurin osa on läheisille periytyneitä muistoja. Kokemuskertomukset liittyvät enteisiin omasta, läheisen ihmisen tai Suomen kohtalosta sota- ja kotirintamalta sekä evakkoteiltä. Lähestyn kokemuskertomuksia muistitietotutkijoiden tavoin subjektiivisina, moniäänisinä ja hedelmällisinä.
Tutkimuksessa selviää, että sotaan liittyvät yliluonnollisiksi tulkitut kokemukset ovat yleisiä ja tavallisten ihmisten kokemia. Kaikki eivät ole kuitenkaan tulleet kuulluiksi ja ymmärretyiksi sodan jälkeisessä Suomessa, ja osa kuulemastani on sellaista, josta on vaiettu. Kokemus on ollut henkilökohtaisesti arkaluonteinen tai tulkinta yhteiskunnallisen keskustelun kannalta vaikea. Monen kertojan kokemuskertomus on perhemuisto, jotkut kertojista avautuvat julkisesti ensimmäisen kerran tähän tutkimukseen.
Laadullisessa analyysissa tarkastelen kokemuskertomusten ominaispiirteitä, teemoitan ne kokemistavoiksi ja kytken tapahtumahistoriaan, vertailen kokemuskertomusten sisältämiä tunteita ja affekteja sekä yliluonnollisen tulkintoja ja liittymistä uskomuksellisuuteen. Jaan aineiston kristinuskoa, kansanuskoa, henkisyyttä ja rationaalista tulkintaa korostaviin. Lisäksi tutkin, millaisia intersubjektiivisia yhteyksiä kokemuskertomusten välillä on.
Tarkastelen aineistoa myös kulttuuriperinnön, kokemusperinnön, lähteenä ja pohdin sen potentiaalia. Kokemuskertomusten avulla on mahdollista vahvistaa emotionaalista sidettä sodan kokeneisiin ja eläytyä luovasti merkityksiä etsivien yksilöiden yleisinhimilliseen kokemusmaailmaan. Kriittisten kulttuuriperintötutkijoiden tavoin haluan voimistaa käsitystä tavallisista ihmisistä kulttuuriperinnön luojina ja kutsua sellaiset ihmiset osallistumaan, jotka on ohitettu. Sodan muistamisen kulttuuri on kertojien näköistä ja moniäänisempää kuin miten se on julkisesti esitetty.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Ulla Savolainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Anne Heimo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on folkloristiikka.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Vuosina 2017–2023 etnografisesti muodostamani tutkimusaineisto käsittää 218 suomalaisen kokemuskertomukset toisen maailmansodan yliluonnollisiksi tulkituista kokemuksista. Aineisto sisältää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston syksyllä 2017 järjestämän Yliluonnollinen sota -muistitietokeruun vastaukset.
Tutkimuskysymystä ei ole aiemmin itsenäisesti käsitelty ja se innosti ihmisiä avautumaan. Sota herkisti suomalaisten mielet. Tutkimus rikastaa ja haastaa tuttuja tulkintoja sekä avaa näkymää tiedon katveeseen jääneeseen. Viidennes aineistosta perustuu kertojan omakohtaiseen kokemukseen. Suurin osa on läheisille periytyneitä muistoja. Kokemuskertomukset liittyvät enteisiin omasta, läheisen ihmisen tai Suomen kohtalosta sota- ja kotirintamalta sekä evakkoteiltä. Lähestyn kokemuskertomuksia muistitietotutkijoiden tavoin subjektiivisina, moniäänisinä ja hedelmällisinä.
Tutkimuksessa selviää, että sotaan liittyvät yliluonnollisiksi tulkitut kokemukset ovat yleisiä ja tavallisten ihmisten kokemia. Kaikki eivät ole kuitenkaan tulleet kuulluiksi ja ymmärretyiksi sodan jälkeisessä Suomessa, ja osa kuulemastani on sellaista, josta on vaiettu. Kokemus on ollut henkilökohtaisesti arkaluonteinen tai tulkinta yhteiskunnallisen keskustelun kannalta vaikea. Monen kertojan kokemuskertomus on perhemuisto, jotkut kertojista avautuvat julkisesti ensimmäisen kerran tähän tutkimukseen.
Laadullisessa analyysissa tarkastelen kokemuskertomusten ominaispiirteitä, teemoitan ne kokemistavoiksi ja kytken tapahtumahistoriaan, vertailen kokemuskertomusten sisältämiä tunteita ja affekteja sekä yliluonnollisen tulkintoja ja liittymistä uskomuksellisuuteen. Jaan aineiston kristinuskoa, kansanuskoa, henkisyyttä ja rationaalista tulkintaa korostaviin. Lisäksi tutkin, millaisia intersubjektiivisia yhteyksiä kokemuskertomusten välillä on.
Tarkastelen aineistoa myös kulttuuriperinnön, kokemusperinnön, lähteenä ja pohdin sen potentiaalia. Kokemuskertomusten avulla on mahdollista vahvistaa emotionaalista sidettä sodan kokeneisiin ja eläytyä luovasti merkityksiä etsivien yksilöiden yleisinhimilliseen kokemusmaailmaan. Kriittisten kulttuuriperintötutkijoiden tavoin haluan voimistaa käsitystä tavallisista ihmisistä kulttuuriperinnön luojina ja kutsua sellaiset ihmiset osallistumaan, jotka on ohitettu. Sodan muistamisen kulttuuri on kertojien näköistä ja moniäänisempää kuin miten se on julkisesti esitetty.
Viestintä