Väitös (geologia): FM Eemi Ruuska
Aika
5.12.2025 klo 13.00 – 17.00
FM Eemi Ruuska esittää väitöskirjansa ”Contribution of brittle structures over the morphology of glacially eroded bedrock surface” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.12.2025 klo 13.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/841fd7f3-95f6-426f-9aba-05894e8d230f/public (kopioi linkki selaimeen).
Mikäli ylläoleva Echo360 yhteys ei toimi, voit avata etäyhteyden Zoomin välityksellä: https://utu.zoom.us/j/68720647388
Vastaväittäjänä toimii professori Tobias Bauer (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Esa Heilimo (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on geologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0479-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirja tarkastelee kallioperän rakenteiden vaikutusta kallionpinnan muotoihin jäätikköeroosion muovaamilla alueilla. Väitöskirjatutkimuksessa keskitytään erityisesti kallioperän hauraisiin rakenteisiin, kuten heikkousvyöhykkeisiin (esimerkiksi siirrokset) ja rakoihin, jotka ohjaavat kallioperän rikkoutumista ja siten lisäävät kallionpinnan muotojen vaihtelua. Jäätikön aikaiset eroosioprosessit ovat muodostaneet pitkittäisiä kalliopainanteita kallioperän heikkousvyöhykkeiden suuntaisesti. Nämä alueet ovat tyypillisesti peittyneet eroosion synnyttämillä sedimenteillä, minkä vuoksi suorat havainnot kallionpinnasta sekä sen hauraista rakenteista ovat vaikeasti saavutettavissa. Väitöskirjan tarkoituksena on erityisesti selvittää, miten rakennegeologisten analyysien avulla voidaan vähentää kallionpinnan mallinnuksessa käytettyjen menetelmien rajoituksia.
Väitöskirjan tulokset osoittavat, että kattavilla rakennegeologisilla analyyseilla voidaan merkittävästi parantaa kallioperän tulkintaa myös sedimenttien peittämillä alueilla. Tämä on saavutettu tunnistamalla paremmin heikkousvyöhykkeiden jatkuvuuksia sekä niiden ympärillä olevien rakoverkostojen merkittävimpiä suuntia ja ottamalla ne huomioon kallionpintamalleja tehdessä. Tuloksena saadaan rakennegeologisesti tarkempia kallionpintamalleja, jotka ovat olennaista aineistoa muun muassa geoenergia-, pohjavesi- ja insinööritekniikkaan tutkimuksissa.
Konkreettisena esimerkkinä voidaan mainita Turun päärautatieasema ja sen ratapiha. Alueella junaraiteet kulkevat pitkittäisen kalliopainanteen suuntaisesti, joka on muodostunut kallioperän heikkousvyöhykkeeseen. Kalliopainannetta peittää useiden kymmenien metrien sedimenttikerros, joka koostuu savista ja hiekoista. Kallionpintamallien avulla voidaan selvittää sedimenttikerroksen tarkka paksuus, jonka määrittäminen on erityisen tärkeää alueen rakennettavuuden kannalta.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/841fd7f3-95f6-426f-9aba-05894e8d230f/public (kopioi linkki selaimeen).
Mikäli ylläoleva Echo360 yhteys ei toimi, voit avata etäyhteyden Zoomin välityksellä: https://utu.zoom.us/j/68720647388
Vastaväittäjänä toimii professori Tobias Bauer (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Esa Heilimo (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on geologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0479-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirja tarkastelee kallioperän rakenteiden vaikutusta kallionpinnan muotoihin jäätikköeroosion muovaamilla alueilla. Väitöskirjatutkimuksessa keskitytään erityisesti kallioperän hauraisiin rakenteisiin, kuten heikkousvyöhykkeisiin (esimerkiksi siirrokset) ja rakoihin, jotka ohjaavat kallioperän rikkoutumista ja siten lisäävät kallionpinnan muotojen vaihtelua. Jäätikön aikaiset eroosioprosessit ovat muodostaneet pitkittäisiä kalliopainanteita kallioperän heikkousvyöhykkeiden suuntaisesti. Nämä alueet ovat tyypillisesti peittyneet eroosion synnyttämillä sedimenteillä, minkä vuoksi suorat havainnot kallionpinnasta sekä sen hauraista rakenteista ovat vaikeasti saavutettavissa. Väitöskirjan tarkoituksena on erityisesti selvittää, miten rakennegeologisten analyysien avulla voidaan vähentää kallionpinnan mallinnuksessa käytettyjen menetelmien rajoituksia.
Väitöskirjan tulokset osoittavat, että kattavilla rakennegeologisilla analyyseilla voidaan merkittävästi parantaa kallioperän tulkintaa myös sedimenttien peittämillä alueilla. Tämä on saavutettu tunnistamalla paremmin heikkousvyöhykkeiden jatkuvuuksia sekä niiden ympärillä olevien rakoverkostojen merkittävimpiä suuntia ja ottamalla ne huomioon kallionpintamalleja tehdessä. Tuloksena saadaan rakennegeologisesti tarkempia kallionpintamalleja, jotka ovat olennaista aineistoa muun muassa geoenergia-, pohjavesi- ja insinööritekniikkaan tutkimuksissa.
Konkreettisena esimerkkinä voidaan mainita Turun päärautatieasema ja sen ratapiha. Alueella junaraiteet kulkevat pitkittäisen kalliopainanteen suuntaisesti, joka on muodostunut kallioperän heikkousvyöhykkeeseen. Kalliopainannetta peittää useiden kymmenien metrien sedimenttikerros, joka koostuu savista ja hiekoista. Kallionpintamallien avulla voidaan selvittää sedimenttikerroksen tarkka paksuus, jonka määrittäminen on erityisen tärkeää alueen rakennettavuuden kannalta.
Viestintä