Väitös (hoitotiede): TtM Anna Alanen
Aika
24.6.2025 klo 12.00 - 16.00
TtM Anna Alanen esittää väitöskirjansa ”Adolescents with chronic health conditions in transition of care-needs and support” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 24.6.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/5f58bf86-85b1-41e2-bf7b-39fa488dd980/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Helle Pappot (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena professori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0226-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaisia tarpeita ja minkälaista tukea on saatavilla pitkäaikaissairailla 15–24-vuotiailla nuorilla, kun heidän hoitonsa siirtyy lastensairaalasta aikuisten terveydenhuoltoon. Tutkimus toteutettiin Suomessa ja Australiassa, mikä mahdollisti kansainvälisen näkökulman siirtymävaiheen kehittämiseen. Tavoitteena oli ymmärtää, miten siirtymävaihe sujuu nuorten näkökulmasta ja millaista tukea he saavat.
Keskeinen havainto oli, että nuoret, joilla oli hyvä käsitys omasta terveydestään ja hoidostaan, kokivat vähemmän ahdistusta. Sen sijaan negatiiviset hoitokokemukset ja tunne sairauden vahvasta vaikutuksesta elämään lisäsivät epävarmuutta siirtymän aikana. Nuoret eivät myöskään aina päässeet tapaamaan lääkäriä ilman vanhempiaan tai keskustelemaan luottamuksellisesti hoidostaan. Tämä on kuitenkin tärkeää itsenäistymisen kannalta.
Tutkimus toi uutta tietoa siitä, kuinka paljon nuoret olivat saaneet psykososiaalista tukea ja käyttäneet digitaalisia terveyspalveluja siirtymävaiheen aikana. Tulokset osoittivat, että näissä tukimuodoissa oli vaihtelua, ja että terveysvalmennus sekä digitaaliset terveyspalvelut voivat tarjota tulevaisuudessa tehokasta, saavutettavaa ja motivoivaa tukea. Se on suunniteltava huolellisesti osaksi muuta hoitoa.
Väitöstutkimus auttaa ymmärtämään, miksi siirtymävaiheeseen tarvitaan enemmän suunnitelmallisuutta, yksilöllistä tukea ja nuorten osallisuutta. Siirtymä on hyvä aloittaa jo 12 vuoden iässä ja silloin siinä huomioidaan nuoren kokemus omasta terveydestään ja näin voidaan parantaa sekä hoitokokemusta että lopputuloksia. Tulokset tukevat nuorten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan ja digitaalisia ratkaisuja hyödyntävän terveydenhuollon kehittämistä.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/5f58bf86-85b1-41e2-bf7b-39fa488dd980/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Helle Pappot (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena professori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0226-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaisia tarpeita ja minkälaista tukea on saatavilla pitkäaikaissairailla 15–24-vuotiailla nuorilla, kun heidän hoitonsa siirtyy lastensairaalasta aikuisten terveydenhuoltoon. Tutkimus toteutettiin Suomessa ja Australiassa, mikä mahdollisti kansainvälisen näkökulman siirtymävaiheen kehittämiseen. Tavoitteena oli ymmärtää, miten siirtymävaihe sujuu nuorten näkökulmasta ja millaista tukea he saavat.
Keskeinen havainto oli, että nuoret, joilla oli hyvä käsitys omasta terveydestään ja hoidostaan, kokivat vähemmän ahdistusta. Sen sijaan negatiiviset hoitokokemukset ja tunne sairauden vahvasta vaikutuksesta elämään lisäsivät epävarmuutta siirtymän aikana. Nuoret eivät myöskään aina päässeet tapaamaan lääkäriä ilman vanhempiaan tai keskustelemaan luottamuksellisesti hoidostaan. Tämä on kuitenkin tärkeää itsenäistymisen kannalta.
Tutkimus toi uutta tietoa siitä, kuinka paljon nuoret olivat saaneet psykososiaalista tukea ja käyttäneet digitaalisia terveyspalveluja siirtymävaiheen aikana. Tulokset osoittivat, että näissä tukimuodoissa oli vaihtelua, ja että terveysvalmennus sekä digitaaliset terveyspalvelut voivat tarjota tulevaisuudessa tehokasta, saavutettavaa ja motivoivaa tukea. Se on suunniteltava huolellisesti osaksi muuta hoitoa.
Väitöstutkimus auttaa ymmärtämään, miksi siirtymävaiheeseen tarvitaan enemmän suunnitelmallisuutta, yksilöllistä tukea ja nuorten osallisuutta. Siirtymä on hyvä aloittaa jo 12 vuoden iässä ja silloin siinä huomioidaan nuoren kokemus omasta terveydestään ja näin voidaan parantaa sekä hoitokokemusta että lopputuloksia. Tulokset tukevat nuorten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan ja digitaalisia ratkaisuja hyödyntävän terveydenhuollon kehittämistä.
Viestintä