Väitös (hoitotiede): TtM Camilla Långstedt
Aika
24.10.2025 klo 12.00 – 16.00
TtM Camilla Långstedt esittää väitöskirjansa ”Implementation of physical health screening for persons with schizophrenia spectrum disorders” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/4084001f-5ac8-4072-bc05-ca1c8d51df20/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Marja Härkänen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0365-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitös: Fyysisen terveyden arviointi on tärkeää mielenterveyshoidossa – mutta vaatii aikaa ja tukea
Fyysinen terveys on keskeinen ihmisen kokonaishyvinvoinnin kannalta. Vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavilla henkilöillä fyysisen terveyden ylläpito jää usein psyykkisen hoidon varjoon. On raportoitu, että vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavien henkilöiden elinikä on jopa 20 vuotta lyhyempi kuin muulla väestöllä. Tämä johtuu pääosin fyysisistä sairauksista, joista seuraa paitsi inhimillistä kärsimystä myös taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle. Nykyiset fyysisen terveyden seurantakäytännöt ovat riittämättömiä.
Väitöskirjatutkimuksessani selvitin fyysisen terveysseulonnan soveltuvuutta mielenterveystyöhön sekä hoitajien ja potilaiden kokemuksia uuden seulontatyökalun käytöstä psykiatrisessa avohoidossa.
Potilaat kokivat fyysisen terveyden seulontatyökalun hyödylliseksi ja helposti ymmärrettäväksi. Se lisäsi heidän tietoisuuttaan omasta terveydestään ja auttoi sitoutumaan hoitoon. Hoitajien näkökulmasta seulonta oli kuitenkin aikaa vievää ja sen toteuttamista vaikeuttivat resurssipula, työkuorma sekä potilaiden psyykkinen vointi. Hoitosuhteen luottamus ja riittävä tuki nousivat tärkeiksi edellytyksiksi seulonnan onnistumiselle.
Väitöskirjatutkimus osoitti, että fyysisen terveyden seuranta on paitsi mahdollista myös olennainen osa kokonaisvaltaista mielenterveyshoitoa. Käytännön toteutus vaatii kuitenkin aikaa ja resursseja. Tulosten pohjalta voidaan kehittää käytäntöjä mielenterveysasiakkaiden fyysisen terveyden seurantaan ja tukemiseen.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/4084001f-5ac8-4072-bc05-ca1c8d51df20/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Marja Härkänen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0365-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitös: Fyysisen terveyden arviointi on tärkeää mielenterveyshoidossa – mutta vaatii aikaa ja tukea
Fyysinen terveys on keskeinen ihmisen kokonaishyvinvoinnin kannalta. Vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavilla henkilöillä fyysisen terveyden ylläpito jää usein psyykkisen hoidon varjoon. On raportoitu, että vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavien henkilöiden elinikä on jopa 20 vuotta lyhyempi kuin muulla väestöllä. Tämä johtuu pääosin fyysisistä sairauksista, joista seuraa paitsi inhimillistä kärsimystä myös taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle. Nykyiset fyysisen terveyden seurantakäytännöt ovat riittämättömiä.
Väitöskirjatutkimuksessani selvitin fyysisen terveysseulonnan soveltuvuutta mielenterveystyöhön sekä hoitajien ja potilaiden kokemuksia uuden seulontatyökalun käytöstä psykiatrisessa avohoidossa.
Potilaat kokivat fyysisen terveyden seulontatyökalun hyödylliseksi ja helposti ymmärrettäväksi. Se lisäsi heidän tietoisuuttaan omasta terveydestään ja auttoi sitoutumaan hoitoon. Hoitajien näkökulmasta seulonta oli kuitenkin aikaa vievää ja sen toteuttamista vaikeuttivat resurssipula, työkuorma sekä potilaiden psyykkinen vointi. Hoitosuhteen luottamus ja riittävä tuki nousivat tärkeiksi edellytyksiksi seulonnan onnistumiselle.
Väitöskirjatutkimus osoitti, että fyysisen terveyden seuranta on paitsi mahdollista myös olennainen osa kokonaisvaltaista mielenterveyshoitoa. Käytännön toteutus vaatii kuitenkin aikaa ja resursseja. Tulosten pohjalta voidaan kehittää käytäntöjä mielenterveysasiakkaiden fyysisen terveyden seurantaan ja tukemiseen.
Viestintä