Väitös (hoitotiede): TtM Heli Mäkelä
Aika
24.10.2025 klo 12.00 – 16.00
TtM Heli Mäkelä esittää väitöskirjansa ”Kohti perhelähtöisyyttä vastasyntyneiden hoidossa: Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Porin yliopistokeskus, Auditorio 125, Pohjoisranta 11 A, Pori).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/69505115329 (meeting ID: 695 0511 5329; kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori emerita Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Hannakaisa Niela-Vilén (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0312-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitös: Vauvamyönteisyysohjelma vahvistaa perhelähtöistä vastasyntyneiden hoitoa
Vauvamyönteisyysohjelma on konkreettinen tapa toteuttaa perhelähtöistä hoitoa ja tukea perheen keskinäistä vuorovaikutusta. Ohjelman käyttöönotto edellyttää kuitenkin johdon tukea ja pitkäjänteistä toteutusta.
Perhelähtöinen hoito parantaa vastasyntyneiden ja perheiden hyvinvointia, mutta käytännön toteutus vaatii näyttöön perustuvia menetelmiä ja yhtenäisiä toimintatapoja. Turun yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa täysiaikaisten vastasyntyneiden sekä ennenaikaisten tai muusta syystä tehohoitoa tarvitsevien vauvojen hoidossa sekä selvitettiin henkilökunnan näkemyksiä käyttöönotosta. Tulokset osoittavat, että Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto paransi ammattilaisten imetysmyönteisyyttä ja yhtenäisti asenteita eri ammattiryhmien välillä. Vanhemman ja vauvan välistä läheisyyttä sekä imetystä tukevissa sairaalan hoitokäytännöissä saavutettiin myönteisiä muutoksia.
- Käytännössä tämä näkyi muun muassa lisääntyneenä ihokontaktina, varhaisen ensi-imetyksen yleistymisenä ja läheisyyttä tukevien hoitokäytäntöjen vahvistumisena sairaalassa. Keskeistä oli ammattilaisten yhtenäiset toimintatavat sekä perheiden tarpeista lähtevä yksilöllinen ohjaus, kertoo väitöskirjatutkija, TtM Heli Mäkelä.
Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto on monivaiheinen prosessi, joka vaati suunnitelmallista valmistelua, jotta vauvamyönteiset hoitokäytännöt voidaan toteuttaa onnistuneesti. Käyttöönotossa tarvittiin koko henkilökunnan panosta sekä muutokseen sitoutumista, ja sitä voitiin edistää resursoinnilla, kouluttamisella ja käyttöönoton edistymisestä tiedottamisella.
- Oli hienoa huomata, että perheiltä saatu myönteinen palaute vahvisti ammattilaisten motivaatiota ja uskoa muutokseen. Palaute sai vahvistusta myös tilastoinnista, joka osoitti käytännöissä tapahtunutta muutosta, Mäkelä toteaa.
Muutoksen juurtuminen vaatii henkilökunnan sitoutumista
Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, mitkä tekijät auttavat vauvamyönteisten toimintatapojen juurtumista sairaalan arkeen Suomessa ja miten pysyvää muutosta voidaan tukea. Tutkimus toi esiin tarpeen kehittää tapoja tukea imetyksen jatkumista kotiutumisen jälkeen, jotta äidit voivat saavuttaa oman imetystavoitteensa ja yhteiskunnan tasolla päästään parempiin imetyslukuihin. Pelkkä ohjelman käyttöönotto sairaalassa ei riittänyt turvaamaan pitkäkestoista täysimetystä. Sertifikaatin saamisen jälkeen on tärkeää huolehtia toimintatapojen säilymisestä ja muutoksen jatkuvuudesta, jotta perhelähtöinen hoito vakiintuu pysyväksi osaksi hoitokulttuuria, Mäkelä painottaa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/69505115329 (meeting ID: 695 0511 5329; kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori emerita Katri Vehviläinen-Julkunen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Hannakaisa Niela-Vilén (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0312-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitös: Vauvamyönteisyysohjelma vahvistaa perhelähtöistä vastasyntyneiden hoitoa
Vauvamyönteisyysohjelma on konkreettinen tapa toteuttaa perhelähtöistä hoitoa ja tukea perheen keskinäistä vuorovaikutusta. Ohjelman käyttöönotto edellyttää kuitenkin johdon tukea ja pitkäjänteistä toteutusta.
Perhelähtöinen hoito parantaa vastasyntyneiden ja perheiden hyvinvointia, mutta käytännön toteutus vaatii näyttöön perustuvia menetelmiä ja yhtenäisiä toimintatapoja. Turun yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönottoa täysiaikaisten vastasyntyneiden sekä ennenaikaisten tai muusta syystä tehohoitoa tarvitsevien vauvojen hoidossa sekä selvitettiin henkilökunnan näkemyksiä käyttöönotosta. Tulokset osoittavat, että Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto paransi ammattilaisten imetysmyönteisyyttä ja yhtenäisti asenteita eri ammattiryhmien välillä. Vanhemman ja vauvan välistä läheisyyttä sekä imetystä tukevissa sairaalan hoitokäytännöissä saavutettiin myönteisiä muutoksia.
- Käytännössä tämä näkyi muun muassa lisääntyneenä ihokontaktina, varhaisen ensi-imetyksen yleistymisenä ja läheisyyttä tukevien hoitokäytäntöjen vahvistumisena sairaalassa. Keskeistä oli ammattilaisten yhtenäiset toimintatavat sekä perheiden tarpeista lähtevä yksilöllinen ohjaus, kertoo väitöskirjatutkija, TtM Heli Mäkelä.
Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto on monivaiheinen prosessi, joka vaati suunnitelmallista valmistelua, jotta vauvamyönteiset hoitokäytännöt voidaan toteuttaa onnistuneesti. Käyttöönotossa tarvittiin koko henkilökunnan panosta sekä muutokseen sitoutumista, ja sitä voitiin edistää resursoinnilla, kouluttamisella ja käyttöönoton edistymisestä tiedottamisella.
- Oli hienoa huomata, että perheiltä saatu myönteinen palaute vahvisti ammattilaisten motivaatiota ja uskoa muutokseen. Palaute sai vahvistusta myös tilastoinnista, joka osoitti käytännöissä tapahtunutta muutosta, Mäkelä toteaa.
Muutoksen juurtuminen vaatii henkilökunnan sitoutumista
Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, mitkä tekijät auttavat vauvamyönteisten toimintatapojen juurtumista sairaalan arkeen Suomessa ja miten pysyvää muutosta voidaan tukea. Tutkimus toi esiin tarpeen kehittää tapoja tukea imetyksen jatkumista kotiutumisen jälkeen, jotta äidit voivat saavuttaa oman imetystavoitteensa ja yhteiskunnan tasolla päästään parempiin imetyslukuihin. Pelkkä ohjelman käyttöönotto sairaalassa ei riittänyt turvaamaan pitkäkestoista täysimetystä. Sertifikaatin saamisen jälkeen on tärkeää huolehtia toimintatapojen säilymisestä ja muutoksen jatkuvuudesta, jotta perhelähtöinen hoito vakiintuu pysyväksi osaksi hoitokulttuuria, Mäkelä painottaa.
Viestintä