Väitös (hoitotiede): TtM Joonas Korhonen
TtM Joonas Korhonen esittää väitöskirjansa ”Mental Health Literacy in Sub-Saharan African Primary Healthcare” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 28.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, EDU2, Assistentinkatu 5, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/94e13e42-5b22-4bff-9033-1e9913565887/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Peter J.J. Goossens (itsenäinen tutkija) ja kustoksena professori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0373-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Mielenterveyden taitojen vahvistaminen vaatii selkeitä toimintamalleja ja kulttuurisen taustan huomioimista
TtM Joonas Korhonen tutki väitöskirjassaan perusterveydenhuollon hoitajien mielenterveyden lukutaitoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Mielenterveyden lukutaidolla tarkoitetaan hoitajien kykyä tunnistaa mielenterveyden haasteita, edistää ja ylläpitää mielenterveyttä sekä heidän asenteitaan mielenterveyttä kohtaan. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä usein ensimmäisenä hoitokontaktina hoitajien käsitykset ja asenteet vaikuttavat suoraan potilaiden saamaan hoitoon.
Matalan ja keskitulotason maissa mielenterveyden häiriöiden hoitoa vaikeuttaa erityisesti suuri resurssipula. Yli 80 prosenttia mielenterveyden tuen tarpeessa olevista ihmisistä asuu juuri näillä alueilla. Resurssipulan suurimpia kärsijöitä ovat lapset – Saharan eteläpuolella elää noin neljäsosa maailman lapsista.
Terveyteen liittyvien taitojen hallinnan on todettu tukevan hyvinvointia myös muilla elämän osa-alueilla. Alueella mielenterveyden lukutaitoa on kuitenkin tutkittu vähän, sillä tutkimusresurssit ovat olleet rajallisia ja kohdistuneet pääosin länsimaihin.
Tässä tutkimuksessa mielenterveyden lukutaitoa arvioitiin tiettävästi ensimmäistä kertaa alueelle kehitetyn mittarin avulla. Tulokset osoittivat, että alun perin länsimaiseen ympäristöön kehitetty mittari soveltuu myös Afrikan kontekstiin. Hoitajien taidot olivat kohtalaisella tasolla verrattuna tutkimustuloksiin vastaavissa tuloluokan maissa. Korkeammin koulutetut hoitajat tunnistivat mielenterveyden häiriöitä muita paremmin. Työssä käytettävät rutiinit, kuten seulonta- ja arviointivälineiden hyödyntäminen, vaikuttivat sekä asenteisiin että osaamiseen.
Kulttuuriympäristöön sopivan täydennyskoulutuksen ja hoitoa tukevien käytäntöjen kehittäminen on jatkossa erityisen tärkeää.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/94e13e42-5b22-4bff-9033-1e9913565887/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Peter J.J. Goossens (itsenäinen tutkija) ja kustoksena professori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0373-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Mielenterveyden taitojen vahvistaminen vaatii selkeitä toimintamalleja ja kulttuurisen taustan huomioimista
TtM Joonas Korhonen tutki väitöskirjassaan perusterveydenhuollon hoitajien mielenterveyden lukutaitoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Mielenterveyden lukutaidolla tarkoitetaan hoitajien kykyä tunnistaa mielenterveyden haasteita, edistää ja ylläpitää mielenterveyttä sekä heidän asenteitaan mielenterveyttä kohtaan. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä usein ensimmäisenä hoitokontaktina hoitajien käsitykset ja asenteet vaikuttavat suoraan potilaiden saamaan hoitoon.
Matalan ja keskitulotason maissa mielenterveyden häiriöiden hoitoa vaikeuttaa erityisesti suuri resurssipula. Yli 80 prosenttia mielenterveyden tuen tarpeessa olevista ihmisistä asuu juuri näillä alueilla. Resurssipulan suurimpia kärsijöitä ovat lapset – Saharan eteläpuolella elää noin neljäsosa maailman lapsista.
Terveyteen liittyvien taitojen hallinnan on todettu tukevan hyvinvointia myös muilla elämän osa-alueilla. Alueella mielenterveyden lukutaitoa on kuitenkin tutkittu vähän, sillä tutkimusresurssit ovat olleet rajallisia ja kohdistuneet pääosin länsimaihin.
Tässä tutkimuksessa mielenterveyden lukutaitoa arvioitiin tiettävästi ensimmäistä kertaa alueelle kehitetyn mittarin avulla. Tulokset osoittivat, että alun perin länsimaiseen ympäristöön kehitetty mittari soveltuu myös Afrikan kontekstiin. Hoitajien taidot olivat kohtalaisella tasolla verrattuna tutkimustuloksiin vastaavissa tuloluokan maissa. Korkeammin koulutetut hoitajat tunnistivat mielenterveyden häiriöitä muita paremmin. Työssä käytettävät rutiinit, kuten seulonta- ja arviointivälineiden hyödyntäminen, vaikuttivat sekä asenteisiin että osaamiseen.
Kulttuuriympäristöön sopivan täydennyskoulutuksen ja hoitoa tukevien käytäntöjen kehittäminen on jatkossa erityisen tärkeää.
Viestintä