Väitös (hoitotiede): TtM Oili Papinaho
Aika
28.3.2025 klo 12.00 - 16.00
TtM Oili Papinaho esittää väitöskirjansa ”Deficient professional conduct by nurses. Supervision from administrative measures to authority’s decisions (Hoitotyöntekijöiden puutteellisen ammatillisen toiminnan valvonta hoitotyön hallinnon toimenpiteistä viranomaispäätöksiin)” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.3.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/74f22fa1-c2d8-4ac9-915c-ae9a979eb4f9/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti, TtT Heljä Lundgrén-Laine (Keski-Suomen hyvinvointialue) ja kustoksena professori Mari Kangasniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0069-5 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Hoitotyöntekijöiden puutteellinen ammatillinen toiminta liittyy heidän työhyvinvointiinsa, osaamiseen ja työkykyyn sekä ammattieettiseen käyttäytymiseen. Se sisältää virheellistä toimintaa ja epäammatillista käyttäytymistä sekä työtehtävien tai potilaan oikeuksien laiminlyöntiä, mikä voi olla riski potilasturvallisuudelle. Puutteellisen ammatillisen toiminnan valvonta ja siihen puuttuminen on tärkeää, mutta koska siihen kytkeytyy työntekijän kokonaiselämäntilanne, sen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Hoitotyöntekijöiden puutteellinen ammatillinen toiminta on tunnistettu, mutta vähän tutkittu ilmiö. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja kuvaa tätä marginaali-ilmiötä ja siihen liittyvää terveydenhuollon valvontaa.
Varhainen puuttuminen hoitotyöntekijöiden ammatilliseen toimintaan toteutuu esihenkilöiden toimesta puheeksi ottamisella, työtehtävien rajauksilla tai uudelleen järjestelyillä, työkyvyn selvittämisellä sekä kurinpidollisilla toimilla. Mikäli organisaation työnjohdolliset toimenpiteet eivät ole riittäviä, siirtyy tapaus viranomaisvalvonnalle organisaation ilmoituksella. Päihteiden väärinkäyttö on yleisin syy viranomaisvalvonnan käynnistymiselle, sillä se aiheuttaa vakavan riskin työntekijän työkyvylle ja siten turvalliselle työskentelylle. Vakavia tapauksia on kuitenkin vuosittain vain kymmeniä. Hoitotyöntekijöiden, joihin kohdistuu viranomaisen valvontapäätöksiä, keski-ikä on 44 vuotta, naisten osuus on 81 % ja kolmasosalla heistä on alle viiden vuoden työsuhde nykyisellä työnantajalla. Osalla hoitotyöntekijöistä on aikaisempaa rikostaustaa sekä aikaisempia valvontaviranomaisen päätöksiä. Valvontaprosessit ovat usein pitkäkestoisia ja vaikuttavat niin työntekijään itseensä kuin koko työyhteisöön ja organisaatioon. Kymmenen vuoden (2006–2017) aikana terveydenhuollon valvontaviranomainen kohdisti hoitotyöntekijöihin yli 320 eri tasoista puuttumis- ja kurinpitopäätöstä, kuten ammatinharjoittamisoikeuden rajoituksia ja poistoja sekä kirjallisia varoituksia.
Tämä väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa hoitotyöntekijöiden puutteellisesta ammatillisesta toiminnasta sekä ensimmäistä kertaa tietoa siihen liittyvästä kansallisesta viranomaisvalvonnasta. Tuoreen väitöskirjan tutkimustieto tuotettiin kansainvälisen kirjallisuusaineiston sekä organisaation varhaisen puuttumisen ja valvovan viranomaisen dokumenttien perusteella. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan käyttää hoitotyöntekijöiden puutteellisen ammatillisen toiminnan valvonnassa ja varhaisessa puuttumisessa, esimerkiksi kehitettäessä ammatillisen toiminnan muutoksien havainnointia ja niihin reagointia. Hoitotyöntekijöiden päihteiden väärinkäyttöön liittyvät ongelmat korostuivat valvontaprosessien kuvauksissa, minkä vuoksi siihen liittyvää varhaista tunnistamista tulisi tarkentaa. Väitöstutkimuksessa ehdotetaankin, että organisaatiotason valvontaa tulisi yhdenmukaistaa ja kehittää kansallisesti, jotta potilaiden hoito toteutuisi turvallisesti ja laadukkaasti.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/74f22fa1-c2d8-4ac9-915c-ae9a979eb4f9/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti, TtT Heljä Lundgrén-Laine (Keski-Suomen hyvinvointialue) ja kustoksena professori Mari Kangasniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0069-5 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Hoitotyöntekijöiden puutteellinen ammatillinen toiminta liittyy heidän työhyvinvointiinsa, osaamiseen ja työkykyyn sekä ammattieettiseen käyttäytymiseen. Se sisältää virheellistä toimintaa ja epäammatillista käyttäytymistä sekä työtehtävien tai potilaan oikeuksien laiminlyöntiä, mikä voi olla riski potilasturvallisuudelle. Puutteellisen ammatillisen toiminnan valvonta ja siihen puuttuminen on tärkeää, mutta koska siihen kytkeytyy työntekijän kokonaiselämäntilanne, sen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Hoitotyöntekijöiden puutteellinen ammatillinen toiminta on tunnistettu, mutta vähän tutkittu ilmiö. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja kuvaa tätä marginaali-ilmiötä ja siihen liittyvää terveydenhuollon valvontaa.
Varhainen puuttuminen hoitotyöntekijöiden ammatilliseen toimintaan toteutuu esihenkilöiden toimesta puheeksi ottamisella, työtehtävien rajauksilla tai uudelleen järjestelyillä, työkyvyn selvittämisellä sekä kurinpidollisilla toimilla. Mikäli organisaation työnjohdolliset toimenpiteet eivät ole riittäviä, siirtyy tapaus viranomaisvalvonnalle organisaation ilmoituksella. Päihteiden väärinkäyttö on yleisin syy viranomaisvalvonnan käynnistymiselle, sillä se aiheuttaa vakavan riskin työntekijän työkyvylle ja siten turvalliselle työskentelylle. Vakavia tapauksia on kuitenkin vuosittain vain kymmeniä. Hoitotyöntekijöiden, joihin kohdistuu viranomaisen valvontapäätöksiä, keski-ikä on 44 vuotta, naisten osuus on 81 % ja kolmasosalla heistä on alle viiden vuoden työsuhde nykyisellä työnantajalla. Osalla hoitotyöntekijöistä on aikaisempaa rikostaustaa sekä aikaisempia valvontaviranomaisen päätöksiä. Valvontaprosessit ovat usein pitkäkestoisia ja vaikuttavat niin työntekijään itseensä kuin koko työyhteisöön ja organisaatioon. Kymmenen vuoden (2006–2017) aikana terveydenhuollon valvontaviranomainen kohdisti hoitotyöntekijöihin yli 320 eri tasoista puuttumis- ja kurinpitopäätöstä, kuten ammatinharjoittamisoikeuden rajoituksia ja poistoja sekä kirjallisia varoituksia.
Tämä väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa hoitotyöntekijöiden puutteellisesta ammatillisesta toiminnasta sekä ensimmäistä kertaa tietoa siihen liittyvästä kansallisesta viranomaisvalvonnasta. Tuoreen väitöskirjan tutkimustieto tuotettiin kansainvälisen kirjallisuusaineiston sekä organisaation varhaisen puuttumisen ja valvovan viranomaisen dokumenttien perusteella. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan käyttää hoitotyöntekijöiden puutteellisen ammatillisen toiminnan valvonnassa ja varhaisessa puuttumisessa, esimerkiksi kehitettäessä ammatillisen toiminnan muutoksien havainnointia ja niihin reagointia. Hoitotyöntekijöiden päihteiden väärinkäyttöön liittyvät ongelmat korostuivat valvontaprosessien kuvauksissa, minkä vuoksi siihen liittyvää varhaista tunnistamista tulisi tarkentaa. Väitöstutkimuksessa ehdotetaankin, että organisaatiotason valvontaa tulisi yhdenmukaistaa ja kehittää kansallisesti, jotta potilaiden hoito toteutuisi turvallisesti ja laadukkaasti.
Viestintä