Väitös (hoitotiede): TtM Sanna Törnroos
Aika
27.6.2025 klo 12.00 - 16.00
TtM Sanna Törnroos esittää väitöskirjansa ”Radiography science as a discipline: a framework towards a paradigm” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.6.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/62236376882 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Christina Malamateniou (Lontoon yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0250-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Radiografiatiede tieteenalana
Radiografiatiede on nuori tieteenala, jolla ei ole vakiintunutta asemaa suomalaisessa tutkimuskentässä. Tieteenalan tutkimusalue koskettaa kuitenkin valtaosaa väestöstä, sillä lääketieteellisen kuvantamisen ja sädehoidon palveluja käytetään vuosittain paljon ja ne ovat merkittävässä osassa erilaisia terveydenhuollon hoitopolkuja. Kuvantamisen ja sädehoidon palvelujen kehittäminen ihmislähtöisesti sekä näitä palveluja tuottavien röntgenhoitajien koulutus vaatisi oman tieteenalan tutkimusta.
Väitöskirjassa tarkasteltiin radiografiatiedettä tieteenalana ja esitettiin ehdotus tieteenalan paradigmaksi. Paradigma on tieteenalan näkökulma ilmiöihin, joita alalla tutkitaan ja se ohjaa tieteenalan tutkimusta. Paradigmaa tutkittiin muun muassa analysoimalla radiografiatieteen kansainvälisiä väitöskirjoja ja radiografiatieteen asiantuntijoista koostetun paneelin avulla. Paradigma muodostettiin aineistosta käyttäen hyväksi tieteenfilosofi Thomas Kuhnin tieteenalamatriisi-ajattelua, jossa tieteenalan paradigman muodostavat jaetut arvot, symboliset yleistykset, malliesimerkit ja olettamukset tiedon ja todellisuuden luonteesta.
Väitöskirjassa osoitettiin radiografiatieteen tutkivan ilmiöitä, jotka liittyvät röntgenhoitajan ammattiin, kliiniseen käytäntöön, turvalliseen ja laadukkaaseen säteilyn käyttöön sekä kuvantamisessa ja sädehoidossa käytettävään teknologiaan. Radiografiatieteellisen tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on näiden keskeisten tutkittavien ilmiöiden rajapinnat, esimerkkinä tutkittaessa röntgenhoitajan tekemää säteilyn käytön optimointia potilaan saaman säteilyannoksen vähentämiseksi.
Radiografiatiede pyrkii muun muassa selittämään röntgenhoitajien toiminnan vaikutusta laadukkaaseen hoitoon, ymmärtämään potilaiden/asiakkaiden kokemuksia kuvantamisessa ja sädehoidossa, tutkimaan eettisiä näkökulmia ja kehittämään erilaisia kuvantamisen ja sädehoidon prosesseja. Radiografiatieteessä käytetyt tutkimusmenetelmät ovat moninaisia ja tutkijan valintaa määrittelee tutkittava ilmiö enemmän kuin tieteenalalle muodostuneet perinteet.
Väitöskirjassa esitettyä tieteenalan paradigman viitekehystä voidaan hyödyntää kehitettäessä tieteenalaa, sen tutkimusta ja koulutusta.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/62236376882 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Christina Malamateniou (Lontoon yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0250-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Radiografiatiede tieteenalana
Radiografiatiede on nuori tieteenala, jolla ei ole vakiintunutta asemaa suomalaisessa tutkimuskentässä. Tieteenalan tutkimusalue koskettaa kuitenkin valtaosaa väestöstä, sillä lääketieteellisen kuvantamisen ja sädehoidon palveluja käytetään vuosittain paljon ja ne ovat merkittävässä osassa erilaisia terveydenhuollon hoitopolkuja. Kuvantamisen ja sädehoidon palvelujen kehittäminen ihmislähtöisesti sekä näitä palveluja tuottavien röntgenhoitajien koulutus vaatisi oman tieteenalan tutkimusta.
Väitöskirjassa tarkasteltiin radiografiatiedettä tieteenalana ja esitettiin ehdotus tieteenalan paradigmaksi. Paradigma on tieteenalan näkökulma ilmiöihin, joita alalla tutkitaan ja se ohjaa tieteenalan tutkimusta. Paradigmaa tutkittiin muun muassa analysoimalla radiografiatieteen kansainvälisiä väitöskirjoja ja radiografiatieteen asiantuntijoista koostetun paneelin avulla. Paradigma muodostettiin aineistosta käyttäen hyväksi tieteenfilosofi Thomas Kuhnin tieteenalamatriisi-ajattelua, jossa tieteenalan paradigman muodostavat jaetut arvot, symboliset yleistykset, malliesimerkit ja olettamukset tiedon ja todellisuuden luonteesta.
Väitöskirjassa osoitettiin radiografiatieteen tutkivan ilmiöitä, jotka liittyvät röntgenhoitajan ammattiin, kliiniseen käytäntöön, turvalliseen ja laadukkaaseen säteilyn käyttöön sekä kuvantamisessa ja sädehoidossa käytettävään teknologiaan. Radiografiatieteellisen tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on näiden keskeisten tutkittavien ilmiöiden rajapinnat, esimerkkinä tutkittaessa röntgenhoitajan tekemää säteilyn käytön optimointia potilaan saaman säteilyannoksen vähentämiseksi.
Radiografiatiede pyrkii muun muassa selittämään röntgenhoitajien toiminnan vaikutusta laadukkaaseen hoitoon, ymmärtämään potilaiden/asiakkaiden kokemuksia kuvantamisessa ja sädehoidossa, tutkimaan eettisiä näkökulmia ja kehittämään erilaisia kuvantamisen ja sädehoidon prosesseja. Radiografiatieteessä käytetyt tutkimusmenetelmät ovat moninaisia ja tutkijan valintaa määrittelee tutkittava ilmiö enemmän kuin tieteenalalle muodostuneet perinteet.
Väitöskirjassa esitettyä tieteenalan paradigman viitekehystä voidaan hyödyntää kehitettäessä tieteenalaa, sen tutkimusta ja koulutusta.
Viestintä