Väitös (kansanterveystiede): Th YAMK Linda Dalbom
Th YAMK Linda Dalbom esittää väitöskirjansa ”Kansallisen terveyden edistämisen ohjelman implementoinnin toteutuminen” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.9.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-luentosali, Arcanuminkuja 1, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/9348e2cb-8f1b-4a3f-a3a8-3b2445bab4dd/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Johanna Lammintakanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Rautava (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0256-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen väestötasolla edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kesken. Poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää, mutta sen toteuttamista vaikeuttavat usein resurssipula, erilaiset tavoitteet ja puutteelliset rakenteet. Laajoja väestön terveyskäyttäytymisen edistämiseen tähtääviä toimia on usein tehty hankkeilla, mutta niiden vaikutukset jäävät helposti lyhytaikaisiksi. Kun rahoitus päättyy, myös toiminta hiipuu, eikä pysyviin muutoksiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmätasolla päästä.
Tässä väitöskirjassa tarkastellaan sitä, miten hallitusohjelman tavoitteet väestön terveyskäyttäytymisen edistämiseksi saadaan vietyä käytäntöön.
Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että laajamittaiset terveysohjelmat juurtuvat osaksi arkea ja pysyväksi osaksi palveluja.
Tutkimuksen taustana toimi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vuonna 2017-2018 rahoittama VESOTE (Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti) –kärkihanke, jonka tavoitteena oli edistää terveellisiä elintapoja, kuten lisätä liikuntaa ja vähentää istumista, edistää ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion toteutumista sekä lisätä lääkkeettömiä hoitokeinoja univaikeuksien hoidossa.
Tutkimuksessa arvioitiin, miten hanke toteutui Varsinais-Suomen alueella sairaanhoitopiirin koordinoimana, miten toimenpiteet saatiin käyttöön erityisesti perusterveydenhuollon organisaatioissa ja millaisia vaikutuksia toimenpiteillä oli pidemmällä aikavälillä.
Tulokset osoittivat, että vaikutukset jäivät hajanaisiksi, eikä tavoitteita saavutettu maakunnan tasolla. Näin ollen hankkeen alkuperäiset tavoitteet eivät toteutuneet toivotulla tavalla. Tulosten pohjalta muodostettiin kansallisesti sopiva väestötasoinen terveyden edistämisen toimenpiteiden toteuttamismalli, joka tukee seuraavien laajojen terveyden edistämiseen tähtäävien hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/9348e2cb-8f1b-4a3f-a3a8-3b2445bab4dd/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Johanna Lammintakanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Rautava (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0256-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen väestötasolla edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kesken. Poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää, mutta sen toteuttamista vaikeuttavat usein resurssipula, erilaiset tavoitteet ja puutteelliset rakenteet. Laajoja väestön terveyskäyttäytymisen edistämiseen tähtääviä toimia on usein tehty hankkeilla, mutta niiden vaikutukset jäävät helposti lyhytaikaisiksi. Kun rahoitus päättyy, myös toiminta hiipuu, eikä pysyviin muutoksiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmätasolla päästä.
Tässä väitöskirjassa tarkastellaan sitä, miten hallitusohjelman tavoitteet väestön terveyskäyttäytymisen edistämiseksi saadaan vietyä käytäntöön.
Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että laajamittaiset terveysohjelmat juurtuvat osaksi arkea ja pysyväksi osaksi palveluja.
Tutkimuksen taustana toimi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vuonna 2017-2018 rahoittama VESOTE (Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti) –kärkihanke, jonka tavoitteena oli edistää terveellisiä elintapoja, kuten lisätä liikuntaa ja vähentää istumista, edistää ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion toteutumista sekä lisätä lääkkeettömiä hoitokeinoja univaikeuksien hoidossa.
Tutkimuksessa arvioitiin, miten hanke toteutui Varsinais-Suomen alueella sairaanhoitopiirin koordinoimana, miten toimenpiteet saatiin käyttöön erityisesti perusterveydenhuollon organisaatioissa ja millaisia vaikutuksia toimenpiteillä oli pidemmällä aikavälillä.
Tulokset osoittivat, että vaikutukset jäivät hajanaisiksi, eikä tavoitteita saavutettu maakunnan tasolla. Näin ollen hankkeen alkuperäiset tavoitteet eivät toteutuneet toivotulla tavalla. Tulosten pohjalta muodostettiin kansallisesti sopiva väestötasoinen terveyden edistämisen toimenpiteiden toteuttamismalli, joka tukee seuraavien laajojen terveyden edistämiseen tähtäävien hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista.
Viestintä