Väitös (kansanterveystiede): VTM Sanna Pasanen
Aika
28.5.2025 klo 12.00 - 16.00
VTM Sanna Pasanen esittää väitöskirjansa ”Context-related physical activity and sedentary behaviour before and after retirement: GPS and accelerometer-based study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 28.5.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/53bb73ca-24e9-4d0b-bdcd-60f28c226048/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Raija Korpelainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Sari Stenholm (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0157-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimus selvitti miten eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa liikkumistottumuksiin ja liikkumisympäristöihin
Fyysistä aktiivisuutta, eli liikkumista, kertyy monessa eri ympäristössä, kuten kotona, töissä ja matkanteon aikana. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten liikkumisen määrä, paikat ja tavat muuttuvat eläköitymisen yhteydessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös luontoympäristön yhteyttä liikkumiseen. Aineistot kerättiin käyttäen liikemittarin ja GPS-paikannuksen yhdistävää laitetta.
Fyysistä aktiivisuutta, mutta myös paikallaanoloa kertyi työpäivinä kotia enemmän kodin ulkopuolisissa paikoissa, kun taas vapaapäivinä enemmän kotona kuin kodin ulkopuolella. Työhön ja työmatkoihin liittyvä fyysinen aktiivisuus ennen eläköitymistä ennusti muutoksia fyysisessä aktiivisuudessa ja paikallaanolossa eläkkeelle siirryttäessä. Fyysisesti rasittavampi työ oli yhteydessä fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen ja paikallaanolon lisääntymiseen eläkesiirtymän aikana. Sen sijaan ne työntekijät, jotka kulkivat työmatkansa aktiivisesti, kuten kävellen tai pyörällä, säilyttivät parhaiten fyysisen aktiivisuuden tason eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Luontoympäristöllä oli myönteinen yhteys päivän kokonaisaktiivisuuteen sekä erityisesti aktiivisesti kuljettujen matkojen aikana kertyneeseen fyysiseen aktiivisuuteen. Yhteys havaittiin vapaapäivinä ja eläkkeellä ollessa, mutta ei työpäivinä.
Väitöskirjan tulokset viittaavat siihen, että viheralueita kannattaa säilyttää ja rakentaa yleisesti liikkumista ja etenkin aktiivista kulkemista tukeviksi ympäristöiksi. Lisäksi liikkumisen edistämisen toimia kannattaa suunnata eläkeiän lähestyessä erityisesti fyysisesti vaativamman työn tekijöihin, sillä he vaikuttavat olevan riskiryhmä fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen eläkkeelle siirryttäessä.
Väitöstutkimus perustuu Turun yliopistossa toteutettuihin Finnish Retirement and Aging study (FIREA) ja Enhancing Physical Activity and Healthy Aging among Recent Retirees trial (REACT)-tutkimuksiin.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/53bb73ca-24e9-4d0b-bdcd-60f28c226048/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Raija Korpelainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Sari Stenholm (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0157-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimus selvitti miten eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa liikkumistottumuksiin ja liikkumisympäristöihin
Fyysistä aktiivisuutta, eli liikkumista, kertyy monessa eri ympäristössä, kuten kotona, töissä ja matkanteon aikana. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten liikkumisen määrä, paikat ja tavat muuttuvat eläköitymisen yhteydessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös luontoympäristön yhteyttä liikkumiseen. Aineistot kerättiin käyttäen liikemittarin ja GPS-paikannuksen yhdistävää laitetta.
Fyysistä aktiivisuutta, mutta myös paikallaanoloa kertyi työpäivinä kotia enemmän kodin ulkopuolisissa paikoissa, kun taas vapaapäivinä enemmän kotona kuin kodin ulkopuolella. Työhön ja työmatkoihin liittyvä fyysinen aktiivisuus ennen eläköitymistä ennusti muutoksia fyysisessä aktiivisuudessa ja paikallaanolossa eläkkeelle siirryttäessä. Fyysisesti rasittavampi työ oli yhteydessä fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen ja paikallaanolon lisääntymiseen eläkesiirtymän aikana. Sen sijaan ne työntekijät, jotka kulkivat työmatkansa aktiivisesti, kuten kävellen tai pyörällä, säilyttivät parhaiten fyysisen aktiivisuuden tason eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Luontoympäristöllä oli myönteinen yhteys päivän kokonaisaktiivisuuteen sekä erityisesti aktiivisesti kuljettujen matkojen aikana kertyneeseen fyysiseen aktiivisuuteen. Yhteys havaittiin vapaapäivinä ja eläkkeellä ollessa, mutta ei työpäivinä.
Väitöskirjan tulokset viittaavat siihen, että viheralueita kannattaa säilyttää ja rakentaa yleisesti liikkumista ja etenkin aktiivista kulkemista tukeviksi ympäristöiksi. Lisäksi liikkumisen edistämisen toimia kannattaa suunnata eläkeiän lähestyessä erityisesti fyysisesti vaativamman työn tekijöihin, sillä he vaikuttavat olevan riskiryhmä fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen eläkkeelle siirryttäessä.
Väitöstutkimus perustuu Turun yliopistossa toteutettuihin Finnish Retirement and Aging study (FIREA) ja Enhancing Physical Activity and Healthy Aging among Recent Retirees trial (REACT)-tutkimuksiin.
Viestintä