Väitös (kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede): LL Arto Relander
Aika
12.12.2025 klo 12.00 – 16.00
LL Arto Relander esittää väitöskirjansa ”The Electrocardiogram in Atrial Fibrillation Patients - From Diagnosis to Prognosis” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.12.2025 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Risto Lahesmaa -auditorio, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii Juhani Junttila (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Tuomas Kiviniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0483-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sydänfilmi paljastaa kohonneen riskin eteisvärinän vaarallisille komplikaatioille.
Alttius aivoinfarktille, sydämen vajaatoiminnalle ja jopa kuolemalle saattaa olla tunnistettavissa sydänfilmiä (EKG) tulkitsemalla. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tämä halpa perustutkimus paransi yksilöllistä riskiarviota täydentämällä tavanomaisia menetelmiä.
Eteisvärinälle tyypilliset oireet, kuten tykyttelytuntemus ja hengenahdistus, johtuvat sydämen eteisten nopeasta ja epätasaisesta supistumisesta rytmihäiriön aikana. Sama mekanismi voi pahimmillaan aiheuttaa aivoinfarktiin tai kuolemaan johtavien verihyytymien muodostumiseen. Vaikka aivoinfarktiriskin tiedetään olevan viisinkertainen eteisvärinää sairastavilla, jää osa potilaista silti ilman ongelmaan puuttuvaa verenohennuslääkitystä.
- Hoito aloitetaan, mikäli potilaalla todetaan myös muita riskitekijöitä, kuten sydän- ja verisuonisairauksia tai korkea ikä. Riskiarvio perustuukin kattavaan sairaushistorian selvittämiseen, minkä vuoksi se saattaa jäädä epätäydelliseksi, selittää Relander.
Tutkimuksessaan Relander havaitsi, että aivoinfarktin sairastaneilla potilailla oli muita useammin poikkeava eteisten toimintaa kuvaava P-aalto EKG:ssä. P-aallon muutoksiin liittyvä aivotapahtumariski oli jopa nelinkertainen muista altistavista tekijöistä huolimatta. Yhtä vahva alttius haittatapahtumille havaittiin myös niillä potilailla, joilta perinteiset riskitekijät puuttuivat.
- Perinteisesti EKG on ollut olennainen työkalu lähinnä rytmihäiriöiden, sydänkohtausten ja kammioiden toimintahäiriöiden diagnostiikassa. Jatkossa eteisten aktivaation tarkastelu voisi kuitenkin auttaa tunnistamaan ne potilaat, jotka hyötyvät lääkehoidosta eniten, toteaa Relander.
Myös eteisvärinä itsessään vaikuttaa olevan hankalampi
Alkuvaiheessa eteisvärinä esiintyy lyhyinä ja satunnaisina kohtauksina, jotka vähitellen pidentyvät ja tihentyvät. Oireita voidaan hoitaa sykettä hidastavalla lääkityksellä tai palauttamalla normaali rytmi sydäniskurilla. Väitöskirjatutkimuksessa rytmi ei kuitenkaan normalisoitunut tai eteisvärinä palasi nopeasti niillä potilailla, joiden P-aalto oli poikkeava.
- Ilmiötä hyödyntämällä voitaisiin välttää yrittämästä vaativia toimenpiteitä niiden kohdalla, jotka eivät niistä edes hyötyisi, Relander huomauttaa.
Eteisvärinä on yleensä ikääntymisen myötä yleistyvä sairaus. Ajan myötä esimerkiksi korkea verenpaine muokkaa sydänlihaksen rakennetta ja toimintaa altistaen eteisvärinälle sekä sen komplikaatioille. Sydänlihaksen korvautuminen jäykistävällä sidekudoksella on erityisen nopeaa ohutseinäisissä eteisissä, minkä vuoksi kuormitus saattaakin näkyä P-aallossa ennen muiden ongelmien kehittymistä.
- EKG on jokaisen lääkärin hallitseva perustutkimus. Oppimalla hyödyntämään sen tarjoamaa informaatiota paremmin eteisvärinäpotilailla voitaisiin välttää turhia toimenpiteitä ja haittatapahtumia, pohtii Relander.
Vastaväittäjänä toimii Juhani Junttila (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Tuomas Kiviniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0483-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sydänfilmi paljastaa kohonneen riskin eteisvärinän vaarallisille komplikaatioille.
Alttius aivoinfarktille, sydämen vajaatoiminnalle ja jopa kuolemalle saattaa olla tunnistettavissa sydänfilmiä (EKG) tulkitsemalla. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tämä halpa perustutkimus paransi yksilöllistä riskiarviota täydentämällä tavanomaisia menetelmiä.
Eteisvärinälle tyypilliset oireet, kuten tykyttelytuntemus ja hengenahdistus, johtuvat sydämen eteisten nopeasta ja epätasaisesta supistumisesta rytmihäiriön aikana. Sama mekanismi voi pahimmillaan aiheuttaa aivoinfarktiin tai kuolemaan johtavien verihyytymien muodostumiseen. Vaikka aivoinfarktiriskin tiedetään olevan viisinkertainen eteisvärinää sairastavilla, jää osa potilaista silti ilman ongelmaan puuttuvaa verenohennuslääkitystä.
- Hoito aloitetaan, mikäli potilaalla todetaan myös muita riskitekijöitä, kuten sydän- ja verisuonisairauksia tai korkea ikä. Riskiarvio perustuukin kattavaan sairaushistorian selvittämiseen, minkä vuoksi se saattaa jäädä epätäydelliseksi, selittää Relander.
Tutkimuksessaan Relander havaitsi, että aivoinfarktin sairastaneilla potilailla oli muita useammin poikkeava eteisten toimintaa kuvaava P-aalto EKG:ssä. P-aallon muutoksiin liittyvä aivotapahtumariski oli jopa nelinkertainen muista altistavista tekijöistä huolimatta. Yhtä vahva alttius haittatapahtumille havaittiin myös niillä potilailla, joilta perinteiset riskitekijät puuttuivat.
- Perinteisesti EKG on ollut olennainen työkalu lähinnä rytmihäiriöiden, sydänkohtausten ja kammioiden toimintahäiriöiden diagnostiikassa. Jatkossa eteisten aktivaation tarkastelu voisi kuitenkin auttaa tunnistamaan ne potilaat, jotka hyötyvät lääkehoidosta eniten, toteaa Relander.
Myös eteisvärinä itsessään vaikuttaa olevan hankalampi
Alkuvaiheessa eteisvärinä esiintyy lyhyinä ja satunnaisina kohtauksina, jotka vähitellen pidentyvät ja tihentyvät. Oireita voidaan hoitaa sykettä hidastavalla lääkityksellä tai palauttamalla normaali rytmi sydäniskurilla. Väitöskirjatutkimuksessa rytmi ei kuitenkaan normalisoitunut tai eteisvärinä palasi nopeasti niillä potilailla, joiden P-aalto oli poikkeava.
- Ilmiötä hyödyntämällä voitaisiin välttää yrittämästä vaativia toimenpiteitä niiden kohdalla, jotka eivät niistä edes hyötyisi, Relander huomauttaa.
Eteisvärinä on yleensä ikääntymisen myötä yleistyvä sairaus. Ajan myötä esimerkiksi korkea verenpaine muokkaa sydänlihaksen rakennetta ja toimintaa altistaen eteisvärinälle sekä sen komplikaatioille. Sydänlihaksen korvautuminen jäykistävällä sidekudoksella on erityisen nopeaa ohutseinäisissä eteisissä, minkä vuoksi kuormitus saattaakin näkyä P-aallossa ennen muiden ongelmien kehittymistä.
- EKG on jokaisen lääkärin hallitseva perustutkimus. Oppimalla hyödyntämään sen tarjoamaa informaatiota paremmin eteisvärinäpotilailla voitaisiin välttää turhia toimenpiteitä ja haittatapahtumia, pohtii Relander.
Viestintä