Väitös (kasvatustiede): FM Miira Häkkinen
FM Miira Häkkinen esittää väitöskirjansa ”Language Education for Working-age Migrants in Finland and Germany: Comparative Ethnography in Two European Settings” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.12.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu2-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Roger Säljö (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirja tutkii työikäisten maahan muuttaneiden kielikoulutusta Suomessa ja Saksassa osana työvoimapoliittista kotoutumiskoulutusta. Tutkimus selvittää, miten kielikoulutuksen opetuskäytännöt, oppijoiden kokemukset ja opiskelun sosiaalinen ympäristö rakentuvat kahdessa erilaisessa yhteiskunnassa. Tämä moninäkökulmainen lähestymistapa tarjoaa uusia näkökulmia kielikoulutuksen rakenteista, pedagogiikasta ja vuorovaikutuksesta.
Ajankohtaiset yhteiskunnalliset haasteet – kuten väestön ikääntyminen, työvoimapula ja kotoutumispalvelujen paikallistuminen – vaikuttavat kielikoulutuksen järjestämiseen sekä Suomessa että Saksassa. Vaikka koulutusta ohjaavat samat eurooppalaiset tavoitteet, maiden välillä on merkittäviä eroja maahanmuuton määrissä ja kotoutumispalveluiden järjestämisessä. Nämä erot heijastuvat kielikoulutuksen rakenteisiin ja pedagogisiin ratkaisuihin.
Tutkimuksen aineisto koostuu opetustilanteiden havainnoinnista sekä kieltenopettajien ja -opiskelijoiden haastatteluista suomalaisessa ja saksalaisessa kotoutumiskoulutuksessa.
Tulokset tuovat esiin kielikoulutuksen rakenteellisia haasteita, joita muovaavat hallinnolliset odotukset, yhteiskunnalliset muutokset ja opettajien ammatillinen identiteetti. Suomalaiset opettajat korostavat lähiopetuksen merkitystä oppimisen edistämisessä, saksalaiset kollegat kuvaavat tarvetta tukea oppijoita kovan aikataulupaineen alla.
Sekä Suomessa että Saksassa opiskelijat kokevat kielitaidon keskeiseksi osallisuuden, hyvinvoinnin ja tulevaisuuden uskon rakentumisessa, mutta heillä on arjessaan hyvin erilaiset tukiverkostot. Kotoutumiskoulutuksen sosiaalinen yhteisö on siksi merkittävä kohtaamisen ja osallistumisen paikka uudessa kieliympäristössä opetustilojen koosta tai teknisestä varustelusta riippumatta, sillä vuorovaikutuksen tarve ei pääty maata vaihtaessa.
Väitöstutkimus tarjoaa konkreettisia ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi Suomessa ja Saksassa sekä suosituksia vastaaville ohjelmille myös muualla Euroopassa.
Vastaväittäjänä toimii professori Roger Säljö (Göteborgin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirja tutkii työikäisten maahan muuttaneiden kielikoulutusta Suomessa ja Saksassa osana työvoimapoliittista kotoutumiskoulutusta. Tutkimus selvittää, miten kielikoulutuksen opetuskäytännöt, oppijoiden kokemukset ja opiskelun sosiaalinen ympäristö rakentuvat kahdessa erilaisessa yhteiskunnassa. Tämä moninäkökulmainen lähestymistapa tarjoaa uusia näkökulmia kielikoulutuksen rakenteista, pedagogiikasta ja vuorovaikutuksesta.
Ajankohtaiset yhteiskunnalliset haasteet – kuten väestön ikääntyminen, työvoimapula ja kotoutumispalvelujen paikallistuminen – vaikuttavat kielikoulutuksen järjestämiseen sekä Suomessa että Saksassa. Vaikka koulutusta ohjaavat samat eurooppalaiset tavoitteet, maiden välillä on merkittäviä eroja maahanmuuton määrissä ja kotoutumispalveluiden järjestämisessä. Nämä erot heijastuvat kielikoulutuksen rakenteisiin ja pedagogisiin ratkaisuihin.
Tutkimuksen aineisto koostuu opetustilanteiden havainnoinnista sekä kieltenopettajien ja -opiskelijoiden haastatteluista suomalaisessa ja saksalaisessa kotoutumiskoulutuksessa.
Tulokset tuovat esiin kielikoulutuksen rakenteellisia haasteita, joita muovaavat hallinnolliset odotukset, yhteiskunnalliset muutokset ja opettajien ammatillinen identiteetti. Suomalaiset opettajat korostavat lähiopetuksen merkitystä oppimisen edistämisessä, saksalaiset kollegat kuvaavat tarvetta tukea oppijoita kovan aikataulupaineen alla.
Sekä Suomessa että Saksassa opiskelijat kokevat kielitaidon keskeiseksi osallisuuden, hyvinvoinnin ja tulevaisuuden uskon rakentumisessa, mutta heillä on arjessaan hyvin erilaiset tukiverkostot. Kotoutumiskoulutuksen sosiaalinen yhteisö on siksi merkittävä kohtaamisen ja osallistumisen paikka uudessa kieliympäristössä opetustilojen koosta tai teknisestä varustelusta riippumatta, sillä vuorovaikutuksen tarve ei pääty maata vaihtaessa.
Väitöstutkimus tarjoaa konkreettisia ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi Suomessa ja Saksassa sekä suosituksia vastaaville ohjelmille myös muualla Euroopassa.
Viestintä