Väitös (kasvatustiede): KM Katri Luomaniemi
KM Katri Luomaniemi esittää väitöskirjansa ”Supporting early mathematical skills of multilingual children – Bridging the gap” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 26.6.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub1-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/3327c11d-7206-4194-b0fa-e4933d5001e6/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Tuire Koponen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Minna Hannula-Sormunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0240-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Varhaiskasvatukseen osallistuvien monikielisten lasten määrä kasvaa jatkuvasti. Oppimista tukevat käytännöt on usein kuitenkin suunniteltu yksikielisiin ympäristöihin, joissa lapset hallitsevat varhaiskasvatuksen kielen. Monikielisillä koulutulokkailla onkin havaittu olevan heikommat matemaattiset taidot kuin heidän yksikielisillä ikätovereillaan. Väitöskirjan tavoitteena on syventää ymmärrystämme siitä, miten monikielisten lasten matemaattisia taitoja voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Tässä väitöstutkimuksessa monikielisillä lapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka käyttävät kahta tai useampaa kieltä päivittäin ja joiden kotikieli on eri kuin varhaiskasvatuksen kieli.
Väitöskirjan ensimmäisessä tutkimuksessa selvitettiin Laske, kuinka monta -intervention vaikutusta monikielisten lasten varhaisiin matemaattisiin taitoihin. Tulokset olivat lupaavia ja ne herättivät kiinnostuksen syventää tietoa siitä, miten varhaiskasvatuksessa voitaisiin entistä paremmin tukea monikielisten lasten matemaattisia taitoja. Siksi seuraavissa tutkimuksissa selvitettiin, millaisia tutkimusperustaisia suosituksia monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemisesta on, sekä millaisia varhaisten matemaattisten taitojen interventioita monikielisten lasten kanssa on toteutettu aiemmin. Interventioiden vaikutuksia tutkittiin meta-analyysin avulla.
Väitöstutkimuksen perusteella monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemiseen kehitettyjä suosituksia ei vielä ole hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää tutkia suositusten pohjalta kehitettyjen interventioiden vaikutuksia monikielisten lasten matemaattisten taitojen kehittymiseen varhaiskasvatuksessa. Väitöskirjan tulokset tarjoavat laajan teoreettisen pohjan sekä interventioiden kehittämiselle että varhaiskasvatuksen ammattilaisten pedagogiselle suunnittelulle, kun tavoitteena on tukea monikielisten lasten matemaattisia taitoja.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/3327c11d-7206-4194-b0fa-e4933d5001e6/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Tuire Koponen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Minna Hannula-Sormunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0240-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Varhaiskasvatukseen osallistuvien monikielisten lasten määrä kasvaa jatkuvasti. Oppimista tukevat käytännöt on usein kuitenkin suunniteltu yksikielisiin ympäristöihin, joissa lapset hallitsevat varhaiskasvatuksen kielen. Monikielisillä koulutulokkailla onkin havaittu olevan heikommat matemaattiset taidot kuin heidän yksikielisillä ikätovereillaan. Väitöskirjan tavoitteena on syventää ymmärrystämme siitä, miten monikielisten lasten matemaattisia taitoja voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Tässä väitöstutkimuksessa monikielisillä lapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka käyttävät kahta tai useampaa kieltä päivittäin ja joiden kotikieli on eri kuin varhaiskasvatuksen kieli.
Väitöskirjan ensimmäisessä tutkimuksessa selvitettiin Laske, kuinka monta -intervention vaikutusta monikielisten lasten varhaisiin matemaattisiin taitoihin. Tulokset olivat lupaavia ja ne herättivät kiinnostuksen syventää tietoa siitä, miten varhaiskasvatuksessa voitaisiin entistä paremmin tukea monikielisten lasten matemaattisia taitoja. Siksi seuraavissa tutkimuksissa selvitettiin, millaisia tutkimusperustaisia suosituksia monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemisesta on, sekä millaisia varhaisten matemaattisten taitojen interventioita monikielisten lasten kanssa on toteutettu aiemmin. Interventioiden vaikutuksia tutkittiin meta-analyysin avulla.
Väitöstutkimuksen perusteella monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemiseen kehitettyjä suosituksia ei vielä ole hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää tutkia suositusten pohjalta kehitettyjen interventioiden vaikutuksia monikielisten lasten matemaattisten taitojen kehittymiseen varhaiskasvatuksessa. Väitöskirjan tulokset tarjoavat laajan teoreettisen pohjan sekä interventioiden kehittämiselle että varhaiskasvatuksen ammattilaisten pedagogiselle suunnittelulle, kun tavoitteena on tukea monikielisten lasten matemaattisia taitoja.
Viestintä