Väitös (kasvatustiede): KM Leena Salminen
KM Leena Salminen esittää väitöskirjansa ”Expatriate networking and knowledge sharing” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -auditorio, Assistentinkatu 5, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/5acb62f3-c06f-47ff-b2a7-682f32617559/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii Andreas Rausch, PhD (Dr. rer. pol.) (Mannheimin yliopisto, Saksa) ja kustoksena tohtori Tuire Palonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0351-1 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjassa tarkastellaan yhden yrityksen ulkomaan komennuksella olleiden työntekijöiden verkostoitumista, sopeutumista paikalliseen ympäristöön, oppimista ja tiedon jakamista komennusmaassa. Yksi tutkimuksen tavoitteista on tarkastella, miten komennuksen aikana kertynyttä tietoa jaetaan myöhemmin kotimaan organisaatiossa. Tutkimuksessa käytettiin useita eri menetelmiä, muun muassa kyselytutkimusta, haastatteluja ja sosiaalista verkostoanalyysiä, jonka avulla osallistujien henkilökohtaisia yhteyksiä kartoitettiin sekä työympäristössä että sen ulkopuolella.
Tulosten mukaan ulkomaankomennus tarjosi osallistujille erityisesti sellaisia oppimiskokemuksia, jotka kehittivät heidän henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja kartuttivat inhimillistä pääomaa. Osallistujat olivat tyytyväisiä työssään saavuttamiinsa tavoitteisiin, ja totesivat komentomaiden, joita oli kaikkiaan 14, kulttuurin vaikutuksen olleen odotettua voimakkaampi. Komennus koettiin yleisesti positiivisena kokemuksena, joka hyödytti vastaajien myöhempää elämänkaarta sekä työssä että yksityiselämässä. Vaikka komennuksella olleet halusivat jakaa hankkimaansa tietoa ja asiantuntemusta, kaikki eivät olleet tyytyväisiä paluunsa jälkeiseen tilanteeseen kotimaassa. Joka viides vastaaja kommentoi, ettei yritys ollut kiinnostunut heidän uudesta osaamisestaan tai tukenut heitä uuden työtehtävän etsimisessä.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin lähetetyn avoimen seurantakysymyksen vastaukset osoittivat, että tehokas verkostoituminen komennuksen aikana tuotti valmiuksia työskennellä erilaisissa tehtävissä kansainvälisessä tai globaalissa ympäristössä.
Tämä väitöskirja oli pitkittäistutkimus ulkomaan komennuksella olleiden työntekijöiden kokemuksista ja niiden vaikutuksista heidän työuraansa ja myöhempään elämään. Tulokset vahvistavat verkostoitumisen merkitystä ja lisäksi antavat yrityksille tietoa komennusprosessin parantamiseksi ja komennuksilla saadun tiedon hyödyntämiseksi työorganisaatioissa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/5acb62f3-c06f-47ff-b2a7-682f32617559/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii Andreas Rausch, PhD (Dr. rer. pol.) (Mannheimin yliopisto, Saksa) ja kustoksena tohtori Tuire Palonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0351-1 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjassa tarkastellaan yhden yrityksen ulkomaan komennuksella olleiden työntekijöiden verkostoitumista, sopeutumista paikalliseen ympäristöön, oppimista ja tiedon jakamista komennusmaassa. Yksi tutkimuksen tavoitteista on tarkastella, miten komennuksen aikana kertynyttä tietoa jaetaan myöhemmin kotimaan organisaatiossa. Tutkimuksessa käytettiin useita eri menetelmiä, muun muassa kyselytutkimusta, haastatteluja ja sosiaalista verkostoanalyysiä, jonka avulla osallistujien henkilökohtaisia yhteyksiä kartoitettiin sekä työympäristössä että sen ulkopuolella.
Tulosten mukaan ulkomaankomennus tarjosi osallistujille erityisesti sellaisia oppimiskokemuksia, jotka kehittivät heidän henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja kartuttivat inhimillistä pääomaa. Osallistujat olivat tyytyväisiä työssään saavuttamiinsa tavoitteisiin, ja totesivat komentomaiden, joita oli kaikkiaan 14, kulttuurin vaikutuksen olleen odotettua voimakkaampi. Komennus koettiin yleisesti positiivisena kokemuksena, joka hyödytti vastaajien myöhempää elämänkaarta sekä työssä että yksityiselämässä. Vaikka komennuksella olleet halusivat jakaa hankkimaansa tietoa ja asiantuntemusta, kaikki eivät olleet tyytyväisiä paluunsa jälkeiseen tilanteeseen kotimaassa. Joka viides vastaaja kommentoi, ettei yritys ollut kiinnostunut heidän uudesta osaamisestaan tai tukenut heitä uuden työtehtävän etsimisessä.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin lähetetyn avoimen seurantakysymyksen vastaukset osoittivat, että tehokas verkostoituminen komennuksen aikana tuotti valmiuksia työskennellä erilaisissa tehtävissä kansainvälisessä tai globaalissa ympäristössä.
Tämä väitöskirja oli pitkittäistutkimus ulkomaan komennuksella olleiden työntekijöiden kokemuksista ja niiden vaikutuksista heidän työuraansa ja myöhempään elämään. Tulokset vahvistavat verkostoitumisen merkitystä ja lisäksi antavat yrityksille tietoa komennusprosessin parantamiseksi ja komennuksilla saadun tiedon hyödyntämiseksi työorganisaatioissa.
Viestintä