Väitös (kasvatustiede): KM Terhi Pasu
KM Terhi Pasu esittää väitöskirjansa ”Painotettu opetus kaupunkikouluissa Suomessa: Painotetun opetuksen oppilasvalikointi ja -ryhmittely, opetussuunnitelmat ja alueellinen sijoittaminen 2020-luvun alussa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.8.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Marja Peltola (Helsingin yliopisto) ja kustoksena vararehtori Piia Seppänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
KM Terhi Pasu tutkii väitöskirjassaan, miten painotettua opetusta järjestetään suurimmissa kaupungeissa Suomessa 2020-luvun alussa ja millaisia haasteita tähän liittyy suhteessa yhtenäisen ja yhdenvertaisen peruskoulun tavoitteeseen. Tutkimuksessa analysoidaan painotetun opetuksen järjestämistä oppilasvalikoinnin ja -ryhmittelyn, opetussuunnitelmien sekä alueellisen sijoittamisen näkökulmista.
Painotettu opetus on Suomessa keskeinen perheiden kouluvalintojen kohde, ja koulujen peruste valikoida osa oppilaistaan. Aiempien tutkimusten mukaan luokkamuotoinen painotettu opetus on yhteydessä koulujen väliseen ja sisäiseen eriytymiseen. Painotetun opetuksen järjestämistä tarkasteleva tutkimus on tärkeää aikana, jolloin koulujen eriytymisen ehkäiseminen on kansallisesti ja paikallisesti keskeinen koulutuspoliittinen tavoite.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että painotetun opetuksen järjestämisen käytänteet ovat oppilasvalikoinnin, opetussuunnitelmien ja alueellisen sijoittamisen suhteen kaupungeissa moninaisia. Kansallisen normiohjauksen väljyys painotetun opetuksen järjestämisessä korostaakin opetuksen järjestäjien ja koulujen merkitystä keskeisinä koulutuspoliittisina toimijoina. Näennäisesti reilu, oppilaiden ”taipumuksia” mittaava oppilasvalinta on tosiasiassa varsin valikoiva osassa kaupunkeja, kouluja ja painotusaineita. Oppilasvalikoinnin ja -ryhmittelyn seurauksena kouluihin muodostuu erilaisia koululuokkia, mikä erottelee yhteiskuntaluokkasidonnaisesti lapsia eri vertaisryhmiin.
Tutkimus tekee näkyväksi, miten painotetun opetuksen järjestämisen eriarvoistavat käytänteet haastavat peruskoulun yhdenvertaisuuden tavoitetta. Todellinen mahdollisuus päästä painotettuun opetukseen on vain osalla lapsista ja nuorista, minkä seurauksena painotetusta opetuksesta muodostuu eriytymisen reitti näennäisesti yhtenäisen peruskoulujärjestelmän sisällä. Lisäksi painotettua opetusta ja sen oppilasvalikointia kuvaavissa julkisissa teksteissä rakennetaan käsityksiä siitä, minkälainen painotettuun opetukseen sopiva oppilas on. Painotetun opetuksen eriarvoistaviin käytäntöihin tulee puuttua koulutuspoliittisin päätöksin, jotta koulujen välistä ja sisäistä eriytymiskehitystä voidaan ehkäistä.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Marja Peltola (Helsingin yliopisto) ja kustoksena vararehtori Piia Seppänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
KM Terhi Pasu tutkii väitöskirjassaan, miten painotettua opetusta järjestetään suurimmissa kaupungeissa Suomessa 2020-luvun alussa ja millaisia haasteita tähän liittyy suhteessa yhtenäisen ja yhdenvertaisen peruskoulun tavoitteeseen. Tutkimuksessa analysoidaan painotetun opetuksen järjestämistä oppilasvalikoinnin ja -ryhmittelyn, opetussuunnitelmien sekä alueellisen sijoittamisen näkökulmista.
Painotettu opetus on Suomessa keskeinen perheiden kouluvalintojen kohde, ja koulujen peruste valikoida osa oppilaistaan. Aiempien tutkimusten mukaan luokkamuotoinen painotettu opetus on yhteydessä koulujen väliseen ja sisäiseen eriytymiseen. Painotetun opetuksen järjestämistä tarkasteleva tutkimus on tärkeää aikana, jolloin koulujen eriytymisen ehkäiseminen on kansallisesti ja paikallisesti keskeinen koulutuspoliittinen tavoite.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että painotetun opetuksen järjestämisen käytänteet ovat oppilasvalikoinnin, opetussuunnitelmien ja alueellisen sijoittamisen suhteen kaupungeissa moninaisia. Kansallisen normiohjauksen väljyys painotetun opetuksen järjestämisessä korostaakin opetuksen järjestäjien ja koulujen merkitystä keskeisinä koulutuspoliittisina toimijoina. Näennäisesti reilu, oppilaiden ”taipumuksia” mittaava oppilasvalinta on tosiasiassa varsin valikoiva osassa kaupunkeja, kouluja ja painotusaineita. Oppilasvalikoinnin ja -ryhmittelyn seurauksena kouluihin muodostuu erilaisia koululuokkia, mikä erottelee yhteiskuntaluokkasidonnaisesti lapsia eri vertaisryhmiin.
Tutkimus tekee näkyväksi, miten painotetun opetuksen järjestämisen eriarvoistavat käytänteet haastavat peruskoulun yhdenvertaisuuden tavoitetta. Todellinen mahdollisuus päästä painotettuun opetukseen on vain osalla lapsista ja nuorista, minkä seurauksena painotetusta opetuksesta muodostuu eriytymisen reitti näennäisesti yhtenäisen peruskoulujärjestelmän sisällä. Lisäksi painotettua opetusta ja sen oppilasvalikointia kuvaavissa julkisissa teksteissä rakennetaan käsityksiä siitä, minkälainen painotettuun opetukseen sopiva oppilas on. Painotetun opetuksen eriarvoistaviin käytäntöihin tulee puuttua koulutuspoliittisin päätöksin, jotta koulujen välistä ja sisäistä eriytymiskehitystä voidaan ehkäistä.
Viestintä