Väitös (kemia): FM Mimosa Sillanpää
FM Mimosa Sillanpää esittää väitöskirjansa ”Interactions Between Tannins and Anthelmintics – Molecular Aspects and Mechanisms” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 23.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-luentosali, Arcanuminkuja 1, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta:
https://echo360.org.uk/section/86c62096-e5da-48d5-a014-839d91e94301/public
Vastaväittäjänä toimii tohtori Carine Le Bourvellec (National Research Institute for Agriculture, Food and Environment, Ranska) ja kustoksena dosentti Maarit Karonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kemia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0276-7
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kasvit tuottavat lukuisia yhdisteitä menestyäkseen. Näistä yhdisteistä esimerkiksi tanniineilla on havaittu olevan monia hyödyllisiä vaikutuksia märehtijöiden terveyteen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Näihin lukeutuvat esimerkiksi tanniinien loislääkkeiden kaltaiset ominaisuudet. Parhaassa tapauksessa märehtijöiden rehun mukana saamat kasvitanniinit voisivat olla luonnonmukainen ja kestävä keino vähentää metaanipäästöjä sekä samanaikaisesti toimia luonnollisina loislääkkeinä.
Kasvitanniinien yhteiskäyttöä kaupallisten loislääkkeiden rinnalla tutkitaan yhä. Lisähaastetta on tuonut kuitenkin se, että eri tutkimuksissa tulokset ovat olleet joko loislääkkeen tehoa parantavia tai heikentäviä riippuen käytetyistä kasvilajeista, loislääkkeistä ja menetelmistä. Muuttujia on siis ratkottavaksi paljon, summaa väitöskirjatutkija Mimosa Sillanpää Turun yliopiston kemian laitokselta luonnonyhdistekemian tutkimusryhmästä.
Sillanpään väitöskirjatutkimus lähti näiden aiempien tutkimusten valossa selvittämään, voisiko ristiriitaisten tulosten takana olla erilaiset vuorovaikutukset luonnonyhdisteiden ja kaupallisten loislääkkeiden välillä. Tutkimuksessa käytettiin kahta kaupallista loislääkettä sekä esimerkkiyhdisteitä kahdesta eri tanniiniluokasta. Vuorovaikutuksia tutkittiin isotermisellä titrauskalorimetrialla ja NMR-spektroskooppisesti, jolloin saatiin tietoa vuorovaikutusten voimakkuudesta, siihen vaikuttavista rakenteellisista tekijöistä, termodynamiikasta ja sitoutumiskohdista.
Havaitsimme suoria vuorovaikutuksia luonnonyhdisteiden ja loislääkkeiden välillä. Lisäksi tunnistimme ne luonnonyhdisteiden rakenteelliset piirteet, jotka ohjasivat vuorovaikutuksen voimakkuutta. Luonnollisesti myös tutkituilla loislääkkeillä oli suuri vaikutus havaitun vuorovaikutuksen voimakkuuteen niiden erilaisien molekyylirakenteiden takia, Sillanpää sanoo.
Tutkimustulokset auttavat kasvitanniinipohjaisten vaihtoehtojen suunnittelussa ja osoittavat, että tanniinirakenteita optimoimalla voidaan parantaa tuotantoeläinten loistorjunnan tehokkuutta. Lisää tutkimusta kuitenkin vaaditaan selvittämään näiden suorien vuorovaikutusten merkityksellisyys biologisissa olosuhteissa. Tässä tutkimuksessa todetut suorat vuorovaikutusmekanismit on kuitenkin syytä ottaa huomioon, mikäli kasviyhdisteitä aiotaan käyttää loislääkkeiden rinnalla kestävämmäksi ratkaisuksi loislääkeresistenssin hallitsemiseksi.