Väitös (kirurgia): LL Essi Kangas
Aika
3.10.2025 klo 12.00 – 16.00
LL Essi Kangas esittää väitöskirjansa ”Peripheral pressure measurements: association with cardiovascular mortality and intracranial aneurysms” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.10.2025 klo 12.00 (TYKS T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63591557873 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Ilkka Uurto (Tampereen yliopisto ja TAYS) ja kustoksena professori Harri Hakovirta (Turun yliopisto ja TYKS). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0320-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Alaraajojen tukkiva valtimotauti heikentää jalkojen verenkiertoa valtimokovettumatautimuutosten seurauksena. Monet sairastavat tautia tietämättään, sillä jopa puolet potilaista ovat oireettomia. Suurimmalla osalla esiintyy valtimomuutoksia myös muualla, kuten sepelvaltimoissa ja aivovaltimoissa. Tämän vuoksi alaraajojen tukkivaa valtimotautia sairastavat ovat merkittävässä riskissä menehtyä sydän- ja verisuonisairauksiin. Verenkiertoa arvioidaan alaraajojen painemittauksilla, ja matalat tulokset ennustavat paitsi alaraajojen valtimotaudin vaikeusastetta myös kohonnutta kokonais- ja sydän- ja verisuonikuolleisuutta. Valtimoseinämän jäykistyminen taas voi puolestaan johtaa valheellisen korkeisiin mittaustuloksiin, tai äärimmäisissä tapauksissa valtimot ovat kokonaan kokoon puristumattomat. Painemittausten perusteella todettu seinämän jäykkyys on liitetty heikentyneeseen ennusteeseen, mutta sen vaikeusasteen merkityksen osalta tutkimusnäyttö on vähäistä.
Aivovaltimopullistuma esiintyy noin kolmella prosentilla aikuisväestöstä. Usein se on oireeton, mutta puhjetessaan voi johtaa kuolemaan tai pysyvään toimintakyvyn laskuun. Riskitekijöissä ja syntymekanismeissa on yhtymäkohtia valtimokovettumataudin kanssa, mutta tutkimustulokset niiden yhteydestä ovat olleet ristiriitaisia.
Tämä väitöskirjatutkimus osoittaa, että jo lievä, normaalialueen alarajalla todettu alaraajojen verenkierron heikkeneminen liittyy suurentuneeseen kuolleisuuteen. Lisäksi potilailla, joiden valtimot todettiin painemittauksissa kokoon puristumattomiksi, ennuste oli selvästi heikompi kuin niillä, joilla valtimot olivat vain lievemmin jäykistyneet. Painemittaus on siten herkkä ja edullinen menetelmä, joka voi auttaa tunnistamaan riskipotilaat jo oireettomassa vaiheessa ja mahdollistaa varhaisen, tehokkaan riskitekijöiden hoidon sydän- ja verisuonitapahtumien ehkäisemiseksi.
Tutkimus toi uutta tietoa myös aivovaltimopullistuman ja alaraajojen painemittausten yhteydestä: pullistumien esiintyvyys oli 4–9-kertainen niillä, joiden painemittaustulokset olivat alentuneet. Tämä havainto tukee käsitystä valtimokovettumataudin ja aivovaltimopullistuman yhteydestä ja korostaa, että näiden potilaiden hoidossa tulisi mahdollisesti huomioida myös sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63591557873 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Ilkka Uurto (Tampereen yliopisto ja TAYS) ja kustoksena professori Harri Hakovirta (Turun yliopisto ja TYKS). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0320-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Alaraajojen tukkiva valtimotauti heikentää jalkojen verenkiertoa valtimokovettumatautimuutosten seurauksena. Monet sairastavat tautia tietämättään, sillä jopa puolet potilaista ovat oireettomia. Suurimmalla osalla esiintyy valtimomuutoksia myös muualla, kuten sepelvaltimoissa ja aivovaltimoissa. Tämän vuoksi alaraajojen tukkivaa valtimotautia sairastavat ovat merkittävässä riskissä menehtyä sydän- ja verisuonisairauksiin. Verenkiertoa arvioidaan alaraajojen painemittauksilla, ja matalat tulokset ennustavat paitsi alaraajojen valtimotaudin vaikeusastetta myös kohonnutta kokonais- ja sydän- ja verisuonikuolleisuutta. Valtimoseinämän jäykistyminen taas voi puolestaan johtaa valheellisen korkeisiin mittaustuloksiin, tai äärimmäisissä tapauksissa valtimot ovat kokonaan kokoon puristumattomat. Painemittausten perusteella todettu seinämän jäykkyys on liitetty heikentyneeseen ennusteeseen, mutta sen vaikeusasteen merkityksen osalta tutkimusnäyttö on vähäistä.
Aivovaltimopullistuma esiintyy noin kolmella prosentilla aikuisväestöstä. Usein se on oireeton, mutta puhjetessaan voi johtaa kuolemaan tai pysyvään toimintakyvyn laskuun. Riskitekijöissä ja syntymekanismeissa on yhtymäkohtia valtimokovettumataudin kanssa, mutta tutkimustulokset niiden yhteydestä ovat olleet ristiriitaisia.
Tämä väitöskirjatutkimus osoittaa, että jo lievä, normaalialueen alarajalla todettu alaraajojen verenkierron heikkeneminen liittyy suurentuneeseen kuolleisuuteen. Lisäksi potilailla, joiden valtimot todettiin painemittauksissa kokoon puristumattomiksi, ennuste oli selvästi heikompi kuin niillä, joilla valtimot olivat vain lievemmin jäykistyneet. Painemittaus on siten herkkä ja edullinen menetelmä, joka voi auttaa tunnistamaan riskipotilaat jo oireettomassa vaiheessa ja mahdollistaa varhaisen, tehokkaan riskitekijöiden hoidon sydän- ja verisuonitapahtumien ehkäisemiseksi.
Tutkimus toi uutta tietoa myös aivovaltimopullistuman ja alaraajojen painemittausten yhteydestä: pullistumien esiintyvyys oli 4–9-kertainen niillä, joiden painemittaustulokset olivat alentuneet. Tämä havainto tukee käsitystä valtimokovettumataudin ja aivovaltimopullistuman yhteydestä ja korostaa, että näiden potilaiden hoidossa tulisi mahdollisesti huomioida myös sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät.
Viestintä