Väitös (kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede): TtM Jooa Norha
Aika
8.8.2025 klo 12.00 - 16.00
TtM Jooa Norha esittää väitöskirjansa ”The Effects of Reducing Sedentary Behavior on Cardiovascular Health: A Randomized Controlled Trial in Adults with Metabolic Syndrome” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8.8.2025 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/61605752959?pwd=46OzSkBM8pqOtDb9WiIdiPkmyU3QNa.1 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Mikko Tulppo (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Jukka Kemppainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yhä johtava kuolinsyy Suomessa ja maailmalla, ja sairauden kanssa elävien määrä on lisääntynyt. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi tämä aiheuttaa myös suuria kuluja yhteiskunnalle. Siksi sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy on tärkeää.
Viime aikoina on havaittu, että runsaasti istuvilla on keskimäärin heikompi sydän- ja verisuoniterveys kuin vähemmän istuvilla. Täysin varmaa ei kuitenkaan ole, johtuuko yhteys itse istumisesta vai siitä, että runsaasti istuvilla saattaa olla muitakin epäterveellisiä tapoja. Istumisen ja terveyden välinen syy–seuraussuhde on aiemman tutkimuksen perusteella epäselvä.
Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin, mitä sydämen ja verenkiertoelimistön terveydelle tapahtuu, kun päivittäistä istumista pyritään vähentämään tunnilla tavanomaiseen istumisen määrään verrattuna. Tutkittavina oli 64 aikuista, joilla oli useita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä (niin sanottu metabolinen oireyhtymä) ja jotka liikkuivat vähän ja istuivat runsaasti.
Puolet tutkittavista satunnaistettiin koeryhmään, joka pyrki vähentämään istumistaan puolen vuoden ajan, ja puolet verrokkiryhmään, joka jatkoi istumistaan tavalliseen tapaan. Kaikki tutkittavat käyttivät liikemittaria, jolla he pystyivät seuraamaan tavoitteen toteutumista. Ennen puolen vuoden tutkimusjaksoa ja sen jälkeen heidän sydän- ja verisuoniterveyttään mitattiin maksimaalisella kuntotestillä ja sen aikana tehdyllä verenpainemittauksella ja sydämen ultraäänikuvauksella. Lisäksi heidän verenpaineensa mitattiin ja sydämen toimintaa ja rakennetta tutkittiin levossa.
Istumisen vähentämiseen tähdännyt interventio ei kuitenkaan vaikuttanut mihinkään sydän- ja verisuoniterveyden mittareista. Kun tutkittavia tarkasteltiin sen mukaan, olivatko he todella onnistuneet vähentämään istumistaan, havaittiin, että onnistunut istumisen vähentäminen tai liikkumisen lisääminen oli yhteydessä parantuneeseen kestävyyskuntoon, matalampaan verenpaineeseen kevyen liikkumisen aikana sekä terveempään sydämen kokoon ja parempaan sydämen toimintaan liikkumisen aikana.
Onnistunut istumisen vähentäminen saattaa siis edistää sydän- ja verisuoniterveyttä hieman, mutta arkiliikkumisen ja liikunnan lisääminen on todennäköisesti tehokkaampaa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/61605752959?pwd=46OzSkBM8pqOtDb9WiIdiPkmyU3QNa.1 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Mikko Tulppo (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Jukka Kemppainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yhä johtava kuolinsyy Suomessa ja maailmalla, ja sairauden kanssa elävien määrä on lisääntynyt. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi tämä aiheuttaa myös suuria kuluja yhteiskunnalle. Siksi sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy on tärkeää.
Viime aikoina on havaittu, että runsaasti istuvilla on keskimäärin heikompi sydän- ja verisuoniterveys kuin vähemmän istuvilla. Täysin varmaa ei kuitenkaan ole, johtuuko yhteys itse istumisesta vai siitä, että runsaasti istuvilla saattaa olla muitakin epäterveellisiä tapoja. Istumisen ja terveyden välinen syy–seuraussuhde on aiemman tutkimuksen perusteella epäselvä.
Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin, mitä sydämen ja verenkiertoelimistön terveydelle tapahtuu, kun päivittäistä istumista pyritään vähentämään tunnilla tavanomaiseen istumisen määrään verrattuna. Tutkittavina oli 64 aikuista, joilla oli useita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä (niin sanottu metabolinen oireyhtymä) ja jotka liikkuivat vähän ja istuivat runsaasti.
Puolet tutkittavista satunnaistettiin koeryhmään, joka pyrki vähentämään istumistaan puolen vuoden ajan, ja puolet verrokkiryhmään, joka jatkoi istumistaan tavalliseen tapaan. Kaikki tutkittavat käyttivät liikemittaria, jolla he pystyivät seuraamaan tavoitteen toteutumista. Ennen puolen vuoden tutkimusjaksoa ja sen jälkeen heidän sydän- ja verisuoniterveyttään mitattiin maksimaalisella kuntotestillä ja sen aikana tehdyllä verenpainemittauksella ja sydämen ultraäänikuvauksella. Lisäksi heidän verenpaineensa mitattiin ja sydämen toimintaa ja rakennetta tutkittiin levossa.
Istumisen vähentämiseen tähdännyt interventio ei kuitenkaan vaikuttanut mihinkään sydän- ja verisuoniterveyden mittareista. Kun tutkittavia tarkasteltiin sen mukaan, olivatko he todella onnistuneet vähentämään istumistaan, havaittiin, että onnistunut istumisen vähentäminen tai liikkumisen lisääminen oli yhteydessä parantuneeseen kestävyyskuntoon, matalampaan verenpaineeseen kevyen liikkumisen aikana sekä terveempään sydämen kokoon ja parempaan sydämen toimintaan liikkumisen aikana.
Onnistunut istumisen vähentäminen saattaa siis edistää sydän- ja verisuoniterveyttä hieman, mutta arkiliikkumisen ja liikunnan lisääminen on todennäköisesti tehokkaampaa.
Viestintä