Väitös (kliininen mikrobiologia ja immunologia): FM Sanja Vanhatalo
Aika
6.6.2025 klo 12.00 - 16.00
FM Sanja Vanhatalo esittää väitöskirjansa ”Umpilisäkkeen mikrobiomin ja appendikoliittien karakterisointi akuutissa umpilisäketulehduksessa/Characterization of Appendiceal Microbiome and Appendicoliths in Acute Appendicitis” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.6.2025 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/66712108636 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Reetta Satokari, PhD (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Paulina Salminen, MD, PhD (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliininen mikrobiologia ja immunologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0163-0 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Akuutin umpilisäketulehduksen kahden eri vaikeusasteen on todettu kliinisesti eroavan toisistaan. Lievempää muotoa esiintyy yleisemmin ja se hoituu usein turvallisesti antibiooteilla ilman leikkausta, kun taas vaikeampi eli niin sanottu komplisoitunut umpilisäketulehdus vaatii aina kiireellisen leikkaushoidon. Taudin vaikeusasteet erotetaan nykyisin toisistaan tietokonetomografian avulla. Komplisoituneeseen tautiin viittaavat umpilisäkkeen märkäkertymä, perforaatio, kasvain tai umpilisäkekivi eli ns. appendikoliitti. Kuitenkin edelleen syistä ja vaikuttavista tekijöistä eri tautimuotojen taustalla tiedetään hyvin vähän. Esimerkiksi erilaiset mikrobit sekä umpilisäkkeen mikrobiston koostumus voivat vaikuttaa taudin syntyyn. Vaikka valtaosaan komplisoituneista tapauksista liittyy umpilisäkekivi, niiden merkitystä on alettu tutkia vasta hiljattain, sillä sen on havaittu olevan este antibioottihoidon onnistumiselle.
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko umpilisäkkeen mikrobikoostumuksessa eroa lievemmän ja vaikeamman umpilisäketulehduksen välillä hyödyntämällä uuden sukupolven sekvensointimenetelmiä. Lisäksi väitöskirjatutkimuksessa oli tavoitteena selvittää appendikoliitin rakennetta ja mikrobistoa. Väitöskirjatutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin kliinisessä MAPPAC (Microbiology Appendicitis Acuta) -tutkimuksessa.
Tutkimuksessa havaittiin eroja umpilisäkkeen bakteeristossa sekä lajikoostumuksen että -rikkauden suhteen. Umpilisäkekivet voitiin luokitella kovuutensa perusteella kolmeen eri ryhmään. Jopa pehmeät (luokka 1) kivet olivat erotettavissa tietokonetomografiassa. Lisäksi tulokset vahvistivat aiempia havaintoja kerrostuneesta sisärakenteesta, joka rakentuu ytimen ympärille. Kerrostuminen oli yleisempää kovissa kivissä (luokat 2 ja 3) sekä liittyi niiden sisältämään alkuainekoostumukseen. Lisäksi umpilisäkekivien mikrobistossa havaittiin rikastuneina tiettyjä Aktinobakteereita, mikä voisi viitata niiden osallisuuteen kivien muodostumisessa.
Tämä tutkimus tuo uutta tietoa umpilisäketulehduksen eri vakavuusasteista, niiden taustalla vaikuttavista mikrobeista sekä vakavampaan tautimuotoon liittyvien umpilisäkekivien kemiallisista ominaisuuksista.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/66712108636 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Reetta Satokari, PhD (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Paulina Salminen, MD, PhD (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliininen mikrobiologia ja immunologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0163-0 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Akuutin umpilisäketulehduksen kahden eri vaikeusasteen on todettu kliinisesti eroavan toisistaan. Lievempää muotoa esiintyy yleisemmin ja se hoituu usein turvallisesti antibiooteilla ilman leikkausta, kun taas vaikeampi eli niin sanottu komplisoitunut umpilisäketulehdus vaatii aina kiireellisen leikkaushoidon. Taudin vaikeusasteet erotetaan nykyisin toisistaan tietokonetomografian avulla. Komplisoituneeseen tautiin viittaavat umpilisäkkeen märkäkertymä, perforaatio, kasvain tai umpilisäkekivi eli ns. appendikoliitti. Kuitenkin edelleen syistä ja vaikuttavista tekijöistä eri tautimuotojen taustalla tiedetään hyvin vähän. Esimerkiksi erilaiset mikrobit sekä umpilisäkkeen mikrobiston koostumus voivat vaikuttaa taudin syntyyn. Vaikka valtaosaan komplisoituneista tapauksista liittyy umpilisäkekivi, niiden merkitystä on alettu tutkia vasta hiljattain, sillä sen on havaittu olevan este antibioottihoidon onnistumiselle.
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko umpilisäkkeen mikrobikoostumuksessa eroa lievemmän ja vaikeamman umpilisäketulehduksen välillä hyödyntämällä uuden sukupolven sekvensointimenetelmiä. Lisäksi väitöskirjatutkimuksessa oli tavoitteena selvittää appendikoliitin rakennetta ja mikrobistoa. Väitöskirjatutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin kliinisessä MAPPAC (Microbiology Appendicitis Acuta) -tutkimuksessa.
Tutkimuksessa havaittiin eroja umpilisäkkeen bakteeristossa sekä lajikoostumuksen että -rikkauden suhteen. Umpilisäkekivet voitiin luokitella kovuutensa perusteella kolmeen eri ryhmään. Jopa pehmeät (luokka 1) kivet olivat erotettavissa tietokonetomografiassa. Lisäksi tulokset vahvistivat aiempia havaintoja kerrostuneesta sisärakenteesta, joka rakentuu ytimen ympärille. Kerrostuminen oli yleisempää kovissa kivissä (luokat 2 ja 3) sekä liittyi niiden sisältämään alkuainekoostumukseen. Lisäksi umpilisäkekivien mikrobistossa havaittiin rikastuneina tiettyjä Aktinobakteereita, mikä voisi viitata niiden osallisuuteen kivien muodostumisessa.
Tämä tutkimus tuo uutta tietoa umpilisäketulehduksen eri vakavuusasteista, niiden taustalla vaikuttavista mikrobeista sekä vakavampaan tautimuotoon liittyvien umpilisäkekivien kemiallisista ominaisuuksista.
Viestintä