Väitös (kliininen neurotiede): LL Kalle Niemi
Aika
11.4.2025 klo 12.00 - 16.00
LL Kalle Niemi esittää väitöskirjansa ”Monoaminergic Function and Symptoms of Parkinson’s Disease” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.4.2025 klo 12.00 (TYKS, T-Sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Päivi Hartikainen (Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena professori Juho Joutsa (Turun yliopisto ja TYKS). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliininen neurotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0055-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Parkinsonin tauti on yleinen motorisia eli liikeoireita aiheuttava keskushermoston rappeumasairaus, johon kuitenkin liittyy myös ei-motorisia, autonomisia ja neuropsykiatrisia oireita. Tauti aiheuttaa erityisesti dopamiinia vapauttavien solujen rappeuman, mikä johtaa ainakin liikkeiden hidastumiseen ja jäykkyyteen. Parkinsonin taudissa esiintyy kuitenkin myös lepovapinaa ja neuropsykiatrisia oireita, jotka eivät selity tällä dopamiinitoiminnan vajeella.
Väitöskirjassa tutkittiin Parkinsonin taudin liikeoireiden ja neuropsykiatristen yhteyttä aivojen monoamiinitoimintaan laajimmassa avoimesti saatavilla olevassa Parkinsonin taudin seuranta-aineistossa (Parkinson’s Progression Markers Initiative) uudella, väittelijän itse kehittämällä aivokuvantamisaineiston analyysimenetelmällä, sekä tunteisiin liittyviä kehollisia tuntemuksia suomalaisilla Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä, Turussa kehitetyllä kehopiirrosmenetelmällä.
Tutkimuksessa todettiin yllättäen lepovapinan liittyvän samanpuoleisen aivojuovion runsaampaan dopamiinikuljettajaproteiinisitoutumiseen. Löydös on päinvastainen muihin Parkinsonin taudin pääasiallisiin motorisiin oireisiin nähden. Parkinsonin taudin neuropsykiatriset oireet puolestaan liittyivät useisiin välittäjäainejärjestelmiin: masennusoireet dopamiini- ja serotoniinijärjestelmien, ja ahdistuneisuusoireet serotoniini- ja noradrenaliinijärjestelmien vaurioihin. Kehopiirrosmenetelmällä saadut tulokset osoittivat, että tunneperäiset keholliset tuntemukset ovat poikkeavia Parkinsonin taudissa. Löydös oli ensimmäinen laatuaan maailmassa.
Väitöskirjatutkimuksen tulokset antavat uutta tietoa Parkinsonin taudin oireisiin liittyvistä välittäjäainetoiminnan poikkeavuuksista ja niiden yhteyksistä laajempiin aivoverkostoihin, sekä tuovat esille uuden, aiemmin tuntemattoman Parkinsonin taudin ei-motorisen ilmiön. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä Parkinsonin taudista ja voivat edesauttaa hoitojen ja diagnostiikan kehitystyötä tulevaisuudessa.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Päivi Hartikainen (Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena professori Juho Joutsa (Turun yliopisto ja TYKS). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliininen neurotiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0055-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Parkinsonin tauti on yleinen motorisia eli liikeoireita aiheuttava keskushermoston rappeumasairaus, johon kuitenkin liittyy myös ei-motorisia, autonomisia ja neuropsykiatrisia oireita. Tauti aiheuttaa erityisesti dopamiinia vapauttavien solujen rappeuman, mikä johtaa ainakin liikkeiden hidastumiseen ja jäykkyyteen. Parkinsonin taudissa esiintyy kuitenkin myös lepovapinaa ja neuropsykiatrisia oireita, jotka eivät selity tällä dopamiinitoiminnan vajeella.
Väitöskirjassa tutkittiin Parkinsonin taudin liikeoireiden ja neuropsykiatristen yhteyttä aivojen monoamiinitoimintaan laajimmassa avoimesti saatavilla olevassa Parkinsonin taudin seuranta-aineistossa (Parkinson’s Progression Markers Initiative) uudella, väittelijän itse kehittämällä aivokuvantamisaineiston analyysimenetelmällä, sekä tunteisiin liittyviä kehollisia tuntemuksia suomalaisilla Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä, Turussa kehitetyllä kehopiirrosmenetelmällä.
Tutkimuksessa todettiin yllättäen lepovapinan liittyvän samanpuoleisen aivojuovion runsaampaan dopamiinikuljettajaproteiinisitoutumiseen. Löydös on päinvastainen muihin Parkinsonin taudin pääasiallisiin motorisiin oireisiin nähden. Parkinsonin taudin neuropsykiatriset oireet puolestaan liittyivät useisiin välittäjäainejärjestelmiin: masennusoireet dopamiini- ja serotoniinijärjestelmien, ja ahdistuneisuusoireet serotoniini- ja noradrenaliinijärjestelmien vaurioihin. Kehopiirrosmenetelmällä saadut tulokset osoittivat, että tunneperäiset keholliset tuntemukset ovat poikkeavia Parkinsonin taudissa. Löydös oli ensimmäinen laatuaan maailmassa.
Väitöskirjatutkimuksen tulokset antavat uutta tietoa Parkinsonin taudin oireisiin liittyvistä välittäjäainetoiminnan poikkeavuuksista ja niiden yhteyksistä laajempiin aivoverkostoihin, sekä tuovat esille uuden, aiemmin tuntemattoman Parkinsonin taudin ei-motorisen ilmiön. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä Parkinsonin taudista ja voivat edesauttaa hoitojen ja diagnostiikan kehitystyötä tulevaisuudessa.
Viestintä