Väitös (kliiniset neurotieteet): LL Severi Santavirta
Aika
2.5.2025 klo 12.00 - 16.00
LL Severi Santavirta esittää väitöskirjansa ”Principles of Social Perception: Investigating Perceptual and Neural Mechanisms with Cinematic Stimuli” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.5.2025 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/8836226993 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Carolyn Parkinson (Kalifornian yliopisto, Los Angeles, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Lauri Nummenmaa (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kliiniset neurotieteet.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0131-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sosiaalinen vuorovaikutus on keskeinen osa ihmiselämää. Vuorovaikutus vaatii sosiaalisen maailman nopeaa havainnointia ja joustavaa reagoimista. LL Severi Santavirta tutki väitöskirjassaan elokuvia apuna käyttäen, miten havaitsemme sosiaalisia tilanteita, ja millaisia sosiaalisen havaitsemisen aivoverkostot ovat.
Sosiaalisissa tilanteissa katse kiinnittyy ensisijaisesti yksinkertaisiin ja merkityksellisiin ärsykkeisiin, kuten kasvoihin ja liikkeeseen. Pupillin laajeneminen paljastaa tunnereaktion ja silmänräpäytykset osoittavat taukoja tarkkaavaisuudessa.
Aivoissa aistihavainnoista muokataan sosiaalisia havaintoja. Tärkeimpiä aivoalueita sosiaaliselle havaitsemiselle ovat ylempi ohimopoimu, ohimolohkon takaosat, värttinäpoimu, sekä ohimolohkon ja päälaenlohkon raja-alue. Alueiden toiminnasta voimme koneoppimismallien avulla päätellä, millaisesta sosiaalisesta tilanteesta kulloinkin on kyse.
Sosiaalinen havainnointi perustuu perusulottuvuuksiin. Tutkimus osoitti, että tilanteiden miellyttävyyden ja ihmisten välisten valtasuhteiden havainnointi, sekä toiminnan luokittelu hitaisiin tai nopeisiin toimintoihin on keskeisintä.
- On tärkeää havaita nopeasti onko tilanne uhkaava vai turvallinen ja valtasuhteiden havaitseminen auttaa navigoimaan sosiaalisissa tilanteissa. Toiminnan luokittelu nopeisiin tai hitaisiin toimintoihin auttaa arvioimaan toimivatko toiset tilanteen edellyttämällä tavalla, Santavirta selittää.
- Tilanteiden havaitseminen perusulottuvuuksien kautta auttaa ymmärtämään, miten sosiaalisen havaintotiedon käsittely aivoissa mahdollistaa sujuvan vuorovaikutuksen, Santavirta jatkaa.
Sosiaalisen havaitsemisen ymmärtäminen toimii tärkeänä vertailukohtana neuropsykiatristen sairauksien jatkotutkimukselle. Lisäksi tekoäly kykenee jo nyt monimutkaiseen tilanteiden havainnointiin.
- Tulevaisuudessa kohtaamme sosiaaliseen vuorovaikutukseen kykeneviä koneita. Jotta koneet voivat aidosti ymmärtää meitä, meidän on ymmärrettävä ensin itseämme, Santavirta pohtii.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/8836226993 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Carolyn Parkinson (Kalifornian yliopisto, Los Angeles, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Lauri Nummenmaa (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kliiniset neurotieteet.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0131-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sosiaalinen vuorovaikutus on keskeinen osa ihmiselämää. Vuorovaikutus vaatii sosiaalisen maailman nopeaa havainnointia ja joustavaa reagoimista. LL Severi Santavirta tutki väitöskirjassaan elokuvia apuna käyttäen, miten havaitsemme sosiaalisia tilanteita, ja millaisia sosiaalisen havaitsemisen aivoverkostot ovat.
Sosiaalisissa tilanteissa katse kiinnittyy ensisijaisesti yksinkertaisiin ja merkityksellisiin ärsykkeisiin, kuten kasvoihin ja liikkeeseen. Pupillin laajeneminen paljastaa tunnereaktion ja silmänräpäytykset osoittavat taukoja tarkkaavaisuudessa.
Aivoissa aistihavainnoista muokataan sosiaalisia havaintoja. Tärkeimpiä aivoalueita sosiaaliselle havaitsemiselle ovat ylempi ohimopoimu, ohimolohkon takaosat, värttinäpoimu, sekä ohimolohkon ja päälaenlohkon raja-alue. Alueiden toiminnasta voimme koneoppimismallien avulla päätellä, millaisesta sosiaalisesta tilanteesta kulloinkin on kyse.
Sosiaalinen havainnointi perustuu perusulottuvuuksiin. Tutkimus osoitti, että tilanteiden miellyttävyyden ja ihmisten välisten valtasuhteiden havainnointi, sekä toiminnan luokittelu hitaisiin tai nopeisiin toimintoihin on keskeisintä.
- On tärkeää havaita nopeasti onko tilanne uhkaava vai turvallinen ja valtasuhteiden havaitseminen auttaa navigoimaan sosiaalisissa tilanteissa. Toiminnan luokittelu nopeisiin tai hitaisiin toimintoihin auttaa arvioimaan toimivatko toiset tilanteen edellyttämällä tavalla, Santavirta selittää.
- Tilanteiden havaitseminen perusulottuvuuksien kautta auttaa ymmärtämään, miten sosiaalisen havaintotiedon käsittely aivoissa mahdollistaa sujuvan vuorovaikutuksen, Santavirta jatkaa.
Sosiaalisen havaitsemisen ymmärtäminen toimii tärkeänä vertailukohtana neuropsykiatristen sairauksien jatkotutkimukselle. Lisäksi tekoäly kykenee jo nyt monimutkaiseen tilanteiden havainnointiin.
- Tulevaisuudessa kohtaamme sosiaaliseen vuorovaikutukseen kykeneviä koneita. Jotta koneet voivat aidosti ymmärtää meitä, meidän on ymmärrettävä ensin itseämme, Santavirta pohtii.
Viestintä