Väitös (korva-, nenä- ja kurkkutaudit): LL Jonna Kuuskoski
Aika
13.6.2025 klo 12.00 - 16.00
LL Jonna Kuuskoski esittää väitöskirjansa ”Clinical Evaluation of Swallowing” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.6.2025 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Johan Haartman-luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/68624016120 (meeting ID: 686 2401 6120, pääsykoodi: 742926; kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Miroslav Tedla, MD, PhD, MPH (Comenius University Bratislava, Bratislava University Hospital, Bratislava, Slovakia) ja kustoksena professori Heikki Irjala (Turun yliopisto ja TYKS). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on korva-, nenä- ja kurkkutaudit.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0107-4 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tarkkuutta nielemisvaikeuden diagnostiikkaan ja resurssien kohdentamiseen
LL Jonna Kuuskosken väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa nielemisvaikeuden eli dysfagian arvioinnista ja hoidon kohdentamisesta. Väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 13. kesäkuuta.
Tutkimuksessa arvioitiin kahden yksinkertaisen seulontamenetelmän, EAT-10-kyselyn ja vesitestin, soveltuvuutta nielemisvaikeuden tunnistamiseen sekä videofluoroskopiatutkimuksen (VFS) tarpeen arviointiin. Lisäksi selvitettiin VFS-arvioinnin luotettavuutta sekä tarkasteltiin nielemisen tähystystutkimuksen (FEES) ja nielemisohjauksen vaikutuksia hoitotuloksiin.
Dysfagia on yleinen mutta usein huomaamatta jäävä oire, joka voi heikentää merkittävästi elämänlaatua ja johtaa terveysongelmiin kuten aliravitsemukseen, kuivumiseen ja aspiraatiopneumoniaan. Dysfagia voi liittyä esimerkiksi ikääntymiseen, neurologisiin sairauksiin tai pään ja kaulan alueen tai rintakehän kasvaimiin, mutta myös stressi voi aiheuttaa toiminnallista nielemisvaikeutta ilman elimellistä syytä.
Kuuskosken tutkimuksessa suomennettiin ja validoitiin kansainvälisesti käytetty EAT-10-kysely, joka osoittautui luotettavaksi työkaluksi dysfagian arvioinnissa. Myös vesitesti – jossa potilas juo määrätyn vesimäärän ja tarkkaillaan mahdollisia nielemisvaikeuden oireita, kuten yskää tai pieniä, epätavallisia nielaisuja – havaittiin käyttökelpoiseksi seulontamenetelmäksi. Nämä yksinkertaiset menetelmät voivat auttaa kohdentamaan tarkempia tutkimuksia niille, jotka niistä eniten hyötyvät.
Lisäksi havaittiin, että erityisesti toiminnallisesta dysfagiasta kärsivät potilaat hyötyivät kertaluonteisesta nielemisohjauksesta jo kuukaudessa. Tämä korostaa varhaisen tuen merkitystä ja voi vähentää laajojen tutkimusten tarvetta.
Tulokset tukevat kliinisten työkalujen tehokkaampaa hyödyntämistä ja auttavat suuntaamaan terveydenhuollon resursseja entistä tarkoituksenmukaisemmin.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/68624016120 (meeting ID: 686 2401 6120, pääsykoodi: 742926; kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Miroslav Tedla, MD, PhD, MPH (Comenius University Bratislava, Bratislava University Hospital, Bratislava, Slovakia) ja kustoksena professori Heikki Irjala (Turun yliopisto ja TYKS). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on korva-, nenä- ja kurkkutaudit.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0107-4 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tarkkuutta nielemisvaikeuden diagnostiikkaan ja resurssien kohdentamiseen
LL Jonna Kuuskosken väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa nielemisvaikeuden eli dysfagian arvioinnista ja hoidon kohdentamisesta. Väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 13. kesäkuuta.
Tutkimuksessa arvioitiin kahden yksinkertaisen seulontamenetelmän, EAT-10-kyselyn ja vesitestin, soveltuvuutta nielemisvaikeuden tunnistamiseen sekä videofluoroskopiatutkimuksen (VFS) tarpeen arviointiin. Lisäksi selvitettiin VFS-arvioinnin luotettavuutta sekä tarkasteltiin nielemisen tähystystutkimuksen (FEES) ja nielemisohjauksen vaikutuksia hoitotuloksiin.
Dysfagia on yleinen mutta usein huomaamatta jäävä oire, joka voi heikentää merkittävästi elämänlaatua ja johtaa terveysongelmiin kuten aliravitsemukseen, kuivumiseen ja aspiraatiopneumoniaan. Dysfagia voi liittyä esimerkiksi ikääntymiseen, neurologisiin sairauksiin tai pään ja kaulan alueen tai rintakehän kasvaimiin, mutta myös stressi voi aiheuttaa toiminnallista nielemisvaikeutta ilman elimellistä syytä.
Kuuskosken tutkimuksessa suomennettiin ja validoitiin kansainvälisesti käytetty EAT-10-kysely, joka osoittautui luotettavaksi työkaluksi dysfagian arvioinnissa. Myös vesitesti – jossa potilas juo määrätyn vesimäärän ja tarkkaillaan mahdollisia nielemisvaikeuden oireita, kuten yskää tai pieniä, epätavallisia nielaisuja – havaittiin käyttökelpoiseksi seulontamenetelmäksi. Nämä yksinkertaiset menetelmät voivat auttaa kohdentamaan tarkempia tutkimuksia niille, jotka niistä eniten hyötyvät.
Lisäksi havaittiin, että erityisesti toiminnallisesta dysfagiasta kärsivät potilaat hyötyivät kertaluonteisesta nielemisohjauksesta jo kuukaudessa. Tämä korostaa varhaisen tuen merkitystä ja voi vähentää laajojen tutkimusten tarvetta.
Tulokset tukevat kliinisten työkalujen tehokkaampaa hyödyntämistä ja auttavat suuntaamaan terveydenhuollon resursseja entistä tarkoituksenmukaisemmin.
Viestintä