Väitös (kotimainen kirjallisuus): FM, KM Kaisa Laaksonen
FM, KM Kaisa Laaksonen esittää väitöskirjansa ”Aikuisen ohjaamat, huomiota hakevat ja itsenäiset lapset. Lapsifiguurit suomalaisissa kuvakirjoissa vuosina 2000–2015” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.12.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/5a7bceed-2cf4-4d57-8b51-78f15f88a423/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Sirke Happonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Viola Capková (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kotimainen kirjallisuus.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0407-5 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
FM, KM Kaisa Laaksosen väitöstutkimus käsittelee suomalaisten kuvakirjojen lapsifiguureita eli tapaa kuvata lasta kirjan kuvissa ja tekstissä. Tutkimuksen kohteena ovat vuosina 2000–2015 ilmestyneet kuvakirjat, jotka kertovat lapsista. Aineistoon sisältyy 246 suomen- ja ruotsinkielistä kuvakirjaa.
Tutkimus osoittaa, kuinka lapsen kuvaamiseen vaikuttavat erilaiset lapsikäsitykset sekä kirjan pyrkimys vaikuttaa lapsi- tai aikuislukijaan. Tutkimuksessa kuvakirjoista löytyi kolme erilaista tapaa esittää lapsia.
Kun lapsi esitetään aikuisen ohjaamana, hän on riippuvainen aikuisesta ja tarvitsee jatkuvaa valvontaa ja huolenpitoa. Kuvakirjakerronnassa korostuu aikuisen ääni ja läsnäolo. Toinen tapa esittää lapsen tavoittelemassa aikuisen huomiota, kun aikuinen ei pysty vastaamaan lapsen tarpeisiin. Aikuisen huomiota tavoittelevaa lasta kuvaavat kirjat pyrkivät vaikuttamaan aikuiseen lukijaan ja osoittavat, että lapsi ei kaipaa valtaa vaan aikuisen huolenpitoa. Kolmas tapa esittää lapsen itsenäisenä. Itsenäisyys syntyy kuvakirjoissa kertomalla tapahtumista lapsen näkökulmasta käsin, jolloin kuvissa tai tekstissä esitetään lapsen ajatuksia ja mielikuvia.
Kuvakirjojen tapa kertoa lapsista heijastaa ja rakentaa käsitystämme lapsista ja lapsuudesta. Tutkimus osoittaa, kuinka vuosien 2000–2015 kuvakirjat rakentavat realistista lapsuuden idylliä, jossa pienten lasten arkinen elämä rajautuu turvalliseen kotiin ja lähiympäristöön. Kuvakirjojen tarinoissa keskitytään pääosin arkiseen elämään, lasten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen ja tunteisiin. Kuvakirjojen lapsipäähenkilöiden elämässä näkyvät harvoin aikuisten työ ja toimeentulo, teknologia tai yhteiskunnallinen tilanne.
Tutkimus osoittaa, kuinka 2000-luvun alussa kuvakirjoja julkaistaan koko ajan enemmän ja niiden tekijäkunta laajenee samalla, kun yksittäisten kirjojen myyntiluvut pienenevät. Kuvakirjojen julkaiseminen sarjamuotoisena tukee kirjan näkyvyyttä ja suurin osa kirjoista on kirjasarjan osia.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/5a7bceed-2cf4-4d57-8b51-78f15f88a423/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Sirke Happonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Viola Capková (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kotimainen kirjallisuus.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0407-5 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
FM, KM Kaisa Laaksosen väitöstutkimus käsittelee suomalaisten kuvakirjojen lapsifiguureita eli tapaa kuvata lasta kirjan kuvissa ja tekstissä. Tutkimuksen kohteena ovat vuosina 2000–2015 ilmestyneet kuvakirjat, jotka kertovat lapsista. Aineistoon sisältyy 246 suomen- ja ruotsinkielistä kuvakirjaa.
Tutkimus osoittaa, kuinka lapsen kuvaamiseen vaikuttavat erilaiset lapsikäsitykset sekä kirjan pyrkimys vaikuttaa lapsi- tai aikuislukijaan. Tutkimuksessa kuvakirjoista löytyi kolme erilaista tapaa esittää lapsia.
Kun lapsi esitetään aikuisen ohjaamana, hän on riippuvainen aikuisesta ja tarvitsee jatkuvaa valvontaa ja huolenpitoa. Kuvakirjakerronnassa korostuu aikuisen ääni ja läsnäolo. Toinen tapa esittää lapsen tavoittelemassa aikuisen huomiota, kun aikuinen ei pysty vastaamaan lapsen tarpeisiin. Aikuisen huomiota tavoittelevaa lasta kuvaavat kirjat pyrkivät vaikuttamaan aikuiseen lukijaan ja osoittavat, että lapsi ei kaipaa valtaa vaan aikuisen huolenpitoa. Kolmas tapa esittää lapsen itsenäisenä. Itsenäisyys syntyy kuvakirjoissa kertomalla tapahtumista lapsen näkökulmasta käsin, jolloin kuvissa tai tekstissä esitetään lapsen ajatuksia ja mielikuvia.
Kuvakirjojen tapa kertoa lapsista heijastaa ja rakentaa käsitystämme lapsista ja lapsuudesta. Tutkimus osoittaa, kuinka vuosien 2000–2015 kuvakirjat rakentavat realistista lapsuuden idylliä, jossa pienten lasten arkinen elämä rajautuu turvalliseen kotiin ja lähiympäristöön. Kuvakirjojen tarinoissa keskitytään pääosin arkiseen elämään, lasten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen ja tunteisiin. Kuvakirjojen lapsipäähenkilöiden elämässä näkyvät harvoin aikuisten työ ja toimeentulo, teknologia tai yhteiskunnallinen tilanne.
Tutkimus osoittaa, kuinka 2000-luvun alussa kuvakirjoja julkaistaan koko ajan enemmän ja niiden tekijäkunta laajenee samalla, kun yksittäisten kirjojen myyntiluvut pienenevät. Kuvakirjojen julkaiseminen sarjamuotoisena tukee kirjan näkyvyyttä ja suurin osa kirjoista on kirjasarjan osia.
Viestintä