Väitös (kulttuurihistoria): FM Satu Sorvali
Aika
2.12.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Satu Sorvali esittää väitöskirjansa ”Sapenpurkua ja sanasotia. 1800-luvun lopun suomalaislehdistön ärtynyt tunne- ja keskustelukulttuuri” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 02.12.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-auditorio, Arcanuminkuja 1, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Jani Marjanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Salmi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kulttuurihistoria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9497-7
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
FM Satu Sorvali tarkastelee kulttuurihistorian alan artikkeliväitöskirjassaan 1800-luvun lopun suomalaislehdistön tunne- ja keskustelukulttuuria ärtymyksen tyyppisten tunteiden näkökulmasta. Tunteiden historian ja mediahistorian tulokulmia yhdistävän tutkimuksen alkuperäisaineisto koostuu 1890-luvun yleisönosastokirjoituksista sekä muista aikakauden keskustelu- ja tunnekulttuuria valottavista sanomalehtiartikkeleista.
– Suurin osa kirjoittajista oli keskiluokkaisia miehiä ja vain pieni osa naisia. Vaikka olin osannut odottaa naisten olevan pienemmässä roolissa kuin miehet, oli silti hätkähdyttävää havaita, miten näkymättömiä he olivat 1890-luvun yleisönosastoilla. Pidin myös yllättävänä, että heidän ärtymyksensä puuttui keskusteluista kokonaan. Aiempi tutkimus ei ole huomioinut keskustelualueiden vahvaa sukupuolten välistä eriytymistä eikä naisten ärtymyksen ilmaisun tabuluonteisuutta, Sorvali toteaa.
Tutkimus osoittaa, että ärtymyksen tunteita pidettiin luonnollisina, mutta samaan aikaan niiden ilmaisusta tuli pidättäytyä uskonnollisista, sosiaalisista ja terveyssyistä.
– Normeista huolimatta tällaisia tunteita kuitenkin ilmaistiin 1890-luvun lehtikeskusteluissa siinä määrin, että monet olivat huolissaan jatkuvista ”sanasodista”, Sorvali toteaa. Ärtymyksen ilmaisua motivoi etupäässä epäkohtien julkituominen ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset, mutta tunteiden ilmaisu oli myös retorinen keino. Ärtymyksen tunteet saivat usein alkunsa kunnian kaltaisista tunteista, Sorvali jatkaa.
Tutkimus esittää, että 1890-luvun lehdistön kireästä keskusteluilmapiiristä olivat vastuussa sekä lukijat että toimittajat lainsäädännön tukemina. Taustalla olivat suuret yhteiskunnalliset muutokset, kiistojen monimuotoisuus ja tunteiden poliittinen ja vaikutuksellinen luonne. Ärtymyksen ja innostuksen ilmaisulla oli keskeinen rooli modernisaatioprosessissa, mahdollistaen laajan osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Jani Marjanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Salmi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kulttuurihistoria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9497-7
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
FM Satu Sorvali tarkastelee kulttuurihistorian alan artikkeliväitöskirjassaan 1800-luvun lopun suomalaislehdistön tunne- ja keskustelukulttuuria ärtymyksen tyyppisten tunteiden näkökulmasta. Tunteiden historian ja mediahistorian tulokulmia yhdistävän tutkimuksen alkuperäisaineisto koostuu 1890-luvun yleisönosastokirjoituksista sekä muista aikakauden keskustelu- ja tunnekulttuuria valottavista sanomalehtiartikkeleista.
– Suurin osa kirjoittajista oli keskiluokkaisia miehiä ja vain pieni osa naisia. Vaikka olin osannut odottaa naisten olevan pienemmässä roolissa kuin miehet, oli silti hätkähdyttävää havaita, miten näkymättömiä he olivat 1890-luvun yleisönosastoilla. Pidin myös yllättävänä, että heidän ärtymyksensä puuttui keskusteluista kokonaan. Aiempi tutkimus ei ole huomioinut keskustelualueiden vahvaa sukupuolten välistä eriytymistä eikä naisten ärtymyksen ilmaisun tabuluonteisuutta, Sorvali toteaa.
Tutkimus osoittaa, että ärtymyksen tunteita pidettiin luonnollisina, mutta samaan aikaan niiden ilmaisusta tuli pidättäytyä uskonnollisista, sosiaalisista ja terveyssyistä.
– Normeista huolimatta tällaisia tunteita kuitenkin ilmaistiin 1890-luvun lehtikeskusteluissa siinä määrin, että monet olivat huolissaan jatkuvista ”sanasodista”, Sorvali toteaa. Ärtymyksen ilmaisua motivoi etupäässä epäkohtien julkituominen ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset, mutta tunteiden ilmaisu oli myös retorinen keino. Ärtymyksen tunteet saivat usein alkunsa kunnian kaltaisista tunteista, Sorvali jatkaa.
Tutkimus esittää, että 1890-luvun lehdistön kireästä keskusteluilmapiiristä olivat vastuussa sekä lukijat että toimittajat lainsäädännön tukemina. Taustalla olivat suuret yhteiskunnalliset muutokset, kiistojen monimuotoisuus ja tunteiden poliittinen ja vaikutuksellinen luonne. Ärtymyksen ja innostuksen ilmaisulla oli keskeinen rooli modernisaatioprosessissa, mahdollistaen laajan osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Viestintä