Väitös (lääketieteellinen biokemia ja genetiikka): FM Olli Metsälä
Aika
13.6.2025 klo 12.00 - 16.00
FM Olli Metsälä esittää väitöskirjansa ”The hide-and-seek champion: characterisation of ANO7 expression in prostate tissue and its role in cellular processes” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.6.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii G. Steven Bova, professori emeritus (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Johanna Schleutker (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen biokemia ja genetiikka.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0153-1 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä ja aiheuttaa toiseksi eniten syöpäkuolemia. Mikäli syöpä on löytöhetkellä paikallinen, eli syöpäsoluja ei löydy eturauhasen ulkopuolelta, hoito perustuu arvioon taudin etenemisriskistä. Matalan riskin syöpää hoidetaan taudin aktiivisella seurannalla. Korkean riskin potilaiden hoito perustuu syöpäkudoksen tuhoamiseen, mutta tällä on elämänlaatua heikentäviä vaikutuksia. Keskisuuren riskin tapaukset ovat haastavia hoidon valinnan suhteen. Näissä tapauksissa tarvitaan parempia taudinkuvaa ennustavia apukeinoja, jotta kudosta tuhoava hoito voidaan kohdentaa siitä todellisuudessa hyötyville potilaille.
Geeni ANO7:n ja eturauhassyövän välillä on osoitettu yhteys, mutta geenin vaikutuksesta eturauhas- ja syöpäsolujen toimintaan ei ole selkeää kuvaa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa perehdyin ANO7:n ilmentymiseen tavallisessa eturauhaskudoksessa sekä eturauhassyövässä. Tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa ANO7-geenin vaikutus eturauhassyövässä, jotta geeniä ja siinä esiintyviä perinnöllisiä mutaatioita voidaan hyödyntää hoitojen tehokkaammassa kohdentamisessa.
Tutkin eturauhaskudosnäytteistä geenistä valmistettuja toiminnallisia molekyylejä (lähetti-RNA ja proteiini) erilaisin värjäysmenetelmin. Lisäksi tutkin eturauhasen pintakerrossolukkoa käyttäen edistyneintä teknologiaa edustavaa menetelmää, joka mittaa hyvin suurta joukkoa ihmisen geeneistä.
Tuloksissa esitän aineistoa, joka viittaa geenin epätavanomaiseen säätelyyn. Tällä on merkitystä erityisesti, kun ANO7:n lähetti-RNA:ta hyödynnetään syövän ennustetta muodostaessa. Havaitsin, että ANO7:n ilmeneminen liittyy syöpää kiihdyttäviin solujen rasva-aineenvaihduntaan ja viestintään. Eturauhastulehdus on yleistä etenkin vanhoilla miehillä ja saattaa johtaa eturauhassolujen muuttumiseen syöpäsoluiksi. Osoitan, että ANO7:n ilmentyminen vähenee tulehduksen yhteydessä, kun eturauhassolut muuttuvat toiminnallisesti valkosolujen vaikutuksesta.
Tässä väitöskirjassa esitetyt tulokset lisäävät tietämystä ANO7-geenin roolista eturauhassyövässä. Tämä tieto edistää mahdollisuuksia käyttää geeniä potilaiden riskiluokittelussa ja hoitojen tehokkaammassa kohdentamisessa.
Vastaväittäjänä toimii G. Steven Bova, professori emeritus (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Johanna Schleutker (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen biokemia ja genetiikka.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0153-1 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä ja aiheuttaa toiseksi eniten syöpäkuolemia. Mikäli syöpä on löytöhetkellä paikallinen, eli syöpäsoluja ei löydy eturauhasen ulkopuolelta, hoito perustuu arvioon taudin etenemisriskistä. Matalan riskin syöpää hoidetaan taudin aktiivisella seurannalla. Korkean riskin potilaiden hoito perustuu syöpäkudoksen tuhoamiseen, mutta tällä on elämänlaatua heikentäviä vaikutuksia. Keskisuuren riskin tapaukset ovat haastavia hoidon valinnan suhteen. Näissä tapauksissa tarvitaan parempia taudinkuvaa ennustavia apukeinoja, jotta kudosta tuhoava hoito voidaan kohdentaa siitä todellisuudessa hyötyville potilaille.
Geeni ANO7:n ja eturauhassyövän välillä on osoitettu yhteys, mutta geenin vaikutuksesta eturauhas- ja syöpäsolujen toimintaan ei ole selkeää kuvaa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa perehdyin ANO7:n ilmentymiseen tavallisessa eturauhaskudoksessa sekä eturauhassyövässä. Tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa ANO7-geenin vaikutus eturauhassyövässä, jotta geeniä ja siinä esiintyviä perinnöllisiä mutaatioita voidaan hyödyntää hoitojen tehokkaammassa kohdentamisessa.
Tutkin eturauhaskudosnäytteistä geenistä valmistettuja toiminnallisia molekyylejä (lähetti-RNA ja proteiini) erilaisin värjäysmenetelmin. Lisäksi tutkin eturauhasen pintakerrossolukkoa käyttäen edistyneintä teknologiaa edustavaa menetelmää, joka mittaa hyvin suurta joukkoa ihmisen geeneistä.
Tuloksissa esitän aineistoa, joka viittaa geenin epätavanomaiseen säätelyyn. Tällä on merkitystä erityisesti, kun ANO7:n lähetti-RNA:ta hyödynnetään syövän ennustetta muodostaessa. Havaitsin, että ANO7:n ilmeneminen liittyy syöpää kiihdyttäviin solujen rasva-aineenvaihduntaan ja viestintään. Eturauhastulehdus on yleistä etenkin vanhoilla miehillä ja saattaa johtaa eturauhassolujen muuttumiseen syöpäsoluiksi. Osoitan, että ANO7:n ilmentyminen vähenee tulehduksen yhteydessä, kun eturauhassolut muuttuvat toiminnallisesti valkosolujen vaikutuksesta.
Tässä väitöskirjassa esitetyt tulokset lisäävät tietämystä ANO7-geenin roolista eturauhassyövässä. Tämä tieto edistää mahdollisuuksia käyttää geeniä potilaiden riskiluokittelussa ja hoitojen tehokkaammassa kohdentamisessa.
Viestintä