Väitös (lastentaudit): LL Jaakko Ahti
Aika
14.11.2025 klo 12.00 – 16.00
LL Jaakko Ahti esittää väitöskirjansa ”Detection and household transmission of SARS-CoV-2” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.11.2025 klo 12.00 (Turun yliopistollinen keskussairaala, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/64871686162 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Asko Järvinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ville Peltola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentaudit.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/194328 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Vuoden 2020 alussa nopeasti levinnyt, SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama COVID-19 pandemia aiheutti maailmanlaajuisesti ennennäkemättömiä toimia. Näytteenottomäärät kasvoivat räjähdysmäisesti, mikä johti paikoin esimerkiksi nenänielutikkujen loppumiseen. Lisäksi nähtiin kokonaan uuden mittaluokan eristämistoimenpiteitä, joita kohdistettiin myös kehityksellisesti herkässä iässä oleviin lapsiin. Väitöskirjassani tutkin hengitystievirusten, erityisesti SARS-CoV-2-viruksen, leviämistä perheissä sekä uusia näytteenottomenetelmiä.
Ruiskuvalutekniikalla voidaan valmistaa nopeasti suuria kappalemääriä pieniä muovisia esineitä. Tutkimuksessani havaitsimme, että ruiskuvalutekniikalla tuotettu nenänielutikku osoitti yhtä tehokkaasti hengitystieviruksia kuin perinteinen nukkatikku. Myös näytteenoton kivuliaisuus potilaan kannalta oli samalla tasolla. Perinteiselle nukkatikulle löytyy siis vaihtoehtoja, esimerkiksi ruiskuvalutekniikalla tuottamamme nenänielutikku.
Vaikka nenänielunäyte voidaan ottaa suurimmalta osalta potilaista, tietyt potilasryhmät, kuten näytteenottoa pelkäävät tai nenäverenvuodoille hyvin alttiit, hyötyisivät merkittävästi vaihtoehtoisesta näytteenottomenetelmästä. Tutkimuksessani sylkinäyte osoitti yhtä hyvin koronaviruspositiivisuuden kuin nenänielunäyte, mutta virusmäärät olivat suuremmat nenänielunäytteessä. Jatkossa voitaneen valita entistä paremmin kullekin potilaalle parhaiten sopiva näytteenottomenetelmä.
Lapset levittävät tehokkaasti hengitystieinfektioita perheissä, mutta eri taudinaiheuttajat leviävät erilaisella voimakkuudella. SARS-CoV-2-viruksen ilmaantuessa sen leviämisestä ei tiedetty juuri mitään ja eristämistoimenpiteitä kohdistettiin oletuksiin ja kertyvään tietoon perustuen. Seurantatutkimuksessani havaitsimme, että lapset ja aikuiset tartuttivat SARS-CoV-2 virusta yhtä tehokkaasti. Muita hengitystieinfektioita lapset sen sijaan levittivät tehokkaammin. Mahdollisessa uudessa pandemiassa lapsiin kohdennetut toimet tulisi arvioida kriittisesti.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/64871686162 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Asko Järvinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ville Peltola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentaudit.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/194328 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Vuoden 2020 alussa nopeasti levinnyt, SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama COVID-19 pandemia aiheutti maailmanlaajuisesti ennennäkemättömiä toimia. Näytteenottomäärät kasvoivat räjähdysmäisesti, mikä johti paikoin esimerkiksi nenänielutikkujen loppumiseen. Lisäksi nähtiin kokonaan uuden mittaluokan eristämistoimenpiteitä, joita kohdistettiin myös kehityksellisesti herkässä iässä oleviin lapsiin. Väitöskirjassani tutkin hengitystievirusten, erityisesti SARS-CoV-2-viruksen, leviämistä perheissä sekä uusia näytteenottomenetelmiä.
Ruiskuvalutekniikalla voidaan valmistaa nopeasti suuria kappalemääriä pieniä muovisia esineitä. Tutkimuksessani havaitsimme, että ruiskuvalutekniikalla tuotettu nenänielutikku osoitti yhtä tehokkaasti hengitystieviruksia kuin perinteinen nukkatikku. Myös näytteenoton kivuliaisuus potilaan kannalta oli samalla tasolla. Perinteiselle nukkatikulle löytyy siis vaihtoehtoja, esimerkiksi ruiskuvalutekniikalla tuottamamme nenänielutikku.
Vaikka nenänielunäyte voidaan ottaa suurimmalta osalta potilaista, tietyt potilasryhmät, kuten näytteenottoa pelkäävät tai nenäverenvuodoille hyvin alttiit, hyötyisivät merkittävästi vaihtoehtoisesta näytteenottomenetelmästä. Tutkimuksessani sylkinäyte osoitti yhtä hyvin koronaviruspositiivisuuden kuin nenänielunäyte, mutta virusmäärät olivat suuremmat nenänielunäytteessä. Jatkossa voitaneen valita entistä paremmin kullekin potilaalle parhaiten sopiva näytteenottomenetelmä.
Lapset levittävät tehokkaasti hengitystieinfektioita perheissä, mutta eri taudinaiheuttajat leviävät erilaisella voimakkuudella. SARS-CoV-2-viruksen ilmaantuessa sen leviämisestä ei tiedetty juuri mitään ja eristämistoimenpiteitä kohdistettiin oletuksiin ja kertyvään tietoon perustuen. Seurantatutkimuksessani havaitsimme, että lapset ja aikuiset tartuttivat SARS-CoV-2 virusta yhtä tehokkaasti. Muita hengitystieinfektioita lapset sen sijaan levittivät tehokkaammin. Mahdollisessa uudessa pandemiassa lapsiin kohdennetut toimet tulisi arvioida kriittisesti.
Viestintä