Väitös (lastentaudit): LL Ville Forsström
Aika
5.12.2025 klo 12.00 – 16.00
LL Ville Forsström esittää väitöskirjansa ”Early life respiratory tract infections and risk of asthma” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.12.2025 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Mika Mäkelä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ville Peltola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentaudit.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/194423 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus, mutta sen syntyyn vaikuttavat tekijät ovat yhä osittain hämärän peitossa. Varhaislapsuudessa sairastetut hengityksen vinkumista aiheuttavat hengitystieinfektiot on yhdistetty myöhempään astmariskiin. Esimerkiksi tavallisen flunssan vaikutusta astmariskiin tunnetaan kuitenkin huonosti.
Väitöstutkimuksessa seurattiin lähes tuhannen lapsen varhaislapsuuden hengitystieinfektioita ja myöhempää astman kehittymistä. Lapsia seurattiin syntymästä seitsemän vuoden ikään saakka. Tiheä hengitystieinfektioiden kuten nuhakuumeen sairastaminen ensimmäisten elinvuosien aikana oli yhteydessä lisääntyneeseen astmariskiin. Myös hengityksen vinkumista aiheuttavat infektiot, etenkin toistuvina ja sairaalahoitoon johtavina olivat yhteydessä lisääntyneeseen astmariskiin.
Tutkimuksessa selvitettiin myös astmalle altistavien geenivarianttien vaikutusta hengitystieinfektioiden sairastamiseen. Astmalle altistavat geenit liittyivät myös suurempaan hengitystieinfektioiden määrään varhaislapsuudessa.
Tutkimustulokset syventävät ymmärrystä astman riskitekijöistä ja herättävät kysymyksen: voivatko hengitystieinfektiot johtaa astman puhkeamiseen vai onko niillä yhteisiä riskitekijöitä? Tämän yhteyden selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimusta.
Vastaväittäjänä toimii professori Mika Mäkelä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ville Peltola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentaudit.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/194423 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus, mutta sen syntyyn vaikuttavat tekijät ovat yhä osittain hämärän peitossa. Varhaislapsuudessa sairastetut hengityksen vinkumista aiheuttavat hengitystieinfektiot on yhdistetty myöhempään astmariskiin. Esimerkiksi tavallisen flunssan vaikutusta astmariskiin tunnetaan kuitenkin huonosti.
Väitöstutkimuksessa seurattiin lähes tuhannen lapsen varhaislapsuuden hengitystieinfektioita ja myöhempää astman kehittymistä. Lapsia seurattiin syntymästä seitsemän vuoden ikään saakka. Tiheä hengitystieinfektioiden kuten nuhakuumeen sairastaminen ensimmäisten elinvuosien aikana oli yhteydessä lisääntyneeseen astmariskiin. Myös hengityksen vinkumista aiheuttavat infektiot, etenkin toistuvina ja sairaalahoitoon johtavina olivat yhteydessä lisääntyneeseen astmariskiin.
Tutkimuksessa selvitettiin myös astmalle altistavien geenivarianttien vaikutusta hengitystieinfektioiden sairastamiseen. Astmalle altistavat geenit liittyivät myös suurempaan hengitystieinfektioiden määrään varhaislapsuudessa.
Tutkimustulokset syventävät ymmärrystä astman riskitekijöistä ja herättävät kysymyksen: voivatko hengitystieinfektiot johtaa astman puhkeamiseen vai onko niillä yhteisiä riskitekijöitä? Tämän yhteyden selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimusta.
Viestintä