Väitös (lastentautioppi): LL Emma Puosi
Aika
22.8.2025 klo 12.00 – 16.00
LL Emma Puosi esittää väitöskirjansa ”PARENTAL STRESS AND ATOPIC DISEASES IN OFFSPRING – Maternal prenatal psychological stress and paternal adverse childhood experiences in relation to offspring atopic diseases in the FinnBrain Birth Cohort Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.8.2025 klo 12.00 (Säätiö-sali, Medisiina D, Kiinamyllynkatu 10, 20520 Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/61217896666 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Eero Kajantie (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Terho Heikkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0282-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Allergiset sairaudet, kuten ruoka-aineallergiat, astma ja atooppinen ihottuma, ovat yleisiä lapsuudessa. Niiden kehittymiseen vaikuttaa erityisesti perinnöllinen alttius. Viime vuosina kiinnostus on kasvanut myös raskauden aikaisten ja sitä edeltävien elinolosuhteiden merkitykseen lapsen terveyden kannalta.
Väitöstutkimuksessani tarkasteltiin, miten vanhempien psyykkinen kuormitus ennen lapsen syntymää on yhteydessä lapsen allergioihin. Tutkin sekä äidin raskaudenaikaisia masennus- ja ahdistusoireita että isän lapsuudessa kokemia haitallisia kokemuksia. Seurannassa keskityttiin erilaisiin allergisiin sairauksiin lapsuudessa.
Tulokset osoittivat, että äidin psyykkinen kuormitus raskauden aikana oli yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen lapsen varhaisille allergiaoireille, kuten ruoka-aineallergioille, hengityksen vinkumiselle ja astmalle. Yllättäen samalla havaittiin matalampi todennäköisyys herkistymiselle, eli kehon taipumukselle reagoida allergeeneihin. Isän lapsuudenaikaiset vaikeat kokemukset puolestaan näyttivät liittyvän lapsen matalampaan todennäköisyyteen herkistyä ja sairastua allergiseen nuhaan.
Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, että vanhempien elämänkokemuksilla ja hyvinvoinnilla voi olla yhteyksiä heidän lastensa terveyteen. Erityisesti havainnot isien lapsuuden vaikutuksista ovat uusi ja vähän tutkittu alue. Tulokset eivät osoita suoraa syy-seuraussuhdetta, mutta ne korostavat psyykkisen hyvinvoinnin huomioimisen merkitystä perheiden kokonaisvaltaisessa tukemisessa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/61217896666 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Eero Kajantie (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Terho Heikkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0282-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Allergiset sairaudet, kuten ruoka-aineallergiat, astma ja atooppinen ihottuma, ovat yleisiä lapsuudessa. Niiden kehittymiseen vaikuttaa erityisesti perinnöllinen alttius. Viime vuosina kiinnostus on kasvanut myös raskauden aikaisten ja sitä edeltävien elinolosuhteiden merkitykseen lapsen terveyden kannalta.
Väitöstutkimuksessani tarkasteltiin, miten vanhempien psyykkinen kuormitus ennen lapsen syntymää on yhteydessä lapsen allergioihin. Tutkin sekä äidin raskaudenaikaisia masennus- ja ahdistusoireita että isän lapsuudessa kokemia haitallisia kokemuksia. Seurannassa keskityttiin erilaisiin allergisiin sairauksiin lapsuudessa.
Tulokset osoittivat, että äidin psyykkinen kuormitus raskauden aikana oli yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen lapsen varhaisille allergiaoireille, kuten ruoka-aineallergioille, hengityksen vinkumiselle ja astmalle. Yllättäen samalla havaittiin matalampi todennäköisyys herkistymiselle, eli kehon taipumukselle reagoida allergeeneihin. Isän lapsuudenaikaiset vaikeat kokemukset puolestaan näyttivät liittyvän lapsen matalampaan todennäköisyyteen herkistyä ja sairastua allergiseen nuhaan.
Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, että vanhempien elämänkokemuksilla ja hyvinvoinnilla voi olla yhteyksiä heidän lastensa terveyteen. Erityisesti havainnot isien lapsuuden vaikutuksista ovat uusi ja vähän tutkittu alue. Tulokset eivät osoita suoraa syy-seuraussuhdetta, mutta ne korostavat psyykkisen hyvinvoinnin huomioimisen merkitystä perheiden kokonaisvaltaisessa tukemisessa.
Viestintä