Väitös (lastentautioppi): LL Olli Turta
Aika
22.11.2025 klo 12.00 – 16.00
LL Olli Turta esittää väitöskirjansa ”Early-life determinants of childhood growth - Gut microbiota as a potential mediator” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 22.11.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/420dec4b-7ab8-4077-8f1c-491394ccf42e/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Terhi Ruuska-Loewald (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Erika Isolauri (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0443-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Lapsen kasvu heijastaa hänen terveyttään ja kehitystään. Jo varhaiset terveyteen ja elinympäristöön liittyvät tekijät, kuten vastasyntyneenä annettu antibioottihoito ja perheen asuinalueen sosioekonominen asema, voivat vaikuttaa lapsen painon ja pituuden kehitykseen. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, voisiko varhaislapsuudessa kypsyvä ja haittatekijöille herkkä suolistomikrobisto olla välittävä tekijä varhaislapsuuden altisteiden ja myöhemmän kasvun välillä.
Tutkimusaineistona käytettiin Varsinais-Suomen syntymäkohorttia, johon kuuluu lähes 15 000 vuosina 2008–2010 syntynyttä lasta. Rekisteripohjaisen tutkimuksen kasvutiedot kerättiin lastenneuvoloista, ja antibioottialtistus määritettiin potilasjärjestelmistä sekä THL:n ja Kelan rekistereistä. Perheen asuinalueen sosioekonominen asema määritettiin yhdistämällä rekisteriaineistoihin Tilastokeskuksen Ruututietokannan tietoja.
Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että vastasyntyneenä saatu antibioottihoito liittyi poikien hitaampaan painon ja pituuden kasvuun ensimmäisten kuuden elinvuoden aikana. Sen sijaan antibioottien käyttö myöhemmässä varhaislapsuudessa oli yhteydessä korkeampaan painoindeksiin sekä tytöillä että pojilla. Asuinympäristön heikko sosioekonominen asema ennusti korkeampaa painoindeksiä neljän vuoden iästä alkaen.
Antibioottialtistuksen vaikutuksia suolistomikrobistoon tutkittiin erillisessä lapsiryhmässä 16S rRNA -sekvensoinnin avulla. Jo synnytyksen aikaisen antibioottialtistuksen todettiin aiheuttavan mikrobistomuutoksia, jotka kuitenkin väistyivät puolen vuoden ikään mennessä. Vastasyntyneisyyskauden antibioottihoito sen sijaan vähensi pitkäkestoisesti erityisesti suoliston bifidobakteereja. Kun näiden lasten suolistomikrobisto siirrettiin mikrobittomille hiirille, uroshiiret kasvoivat heikommin – samaan tapaan kuin rekisteritutkimuksen pojat. Tämä viittaa siihen, että antibioottihoidon aiheuttamat mikrobistomuutokset voivat olla syy-yhteydessä kasvun häiriöihin.
Tulokset korostavat, että varhaiset biologiset ja sosioekonomiset tekijät voivat vaikuttaa lapsen kasvun kehitykseen, ja suolistomikrobisto saattaa olla tässä keskeinen välittäjä. Tutkimus antaa myös viitteitä siitä, että antibioottialtistuksen ajoitus ja lapsen sukupuoli voivat vaikuttaa siihen, miten altistus heijastuu myöhempään kasvuun. Varhaislapsuus on elämänvaihe, jolloin elimistö reagoi herkästi ympäristön vaikutuksiin. Antibioottien käyttöä tulisi harkita huolellisesti, ja samalla on tärkeää tunnistaa sosiaaliset terveyserot, jotka voivat heijastua lapsen kasvuun ja hyvinvointiin.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/420dec4b-7ab8-4077-8f1c-491394ccf42e/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Terhi Ruuska-Loewald (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Erika Isolauri (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0443-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Lapsen kasvu heijastaa hänen terveyttään ja kehitystään. Jo varhaiset terveyteen ja elinympäristöön liittyvät tekijät, kuten vastasyntyneenä annettu antibioottihoito ja perheen asuinalueen sosioekonominen asema, voivat vaikuttaa lapsen painon ja pituuden kehitykseen. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, voisiko varhaislapsuudessa kypsyvä ja haittatekijöille herkkä suolistomikrobisto olla välittävä tekijä varhaislapsuuden altisteiden ja myöhemmän kasvun välillä.
Tutkimusaineistona käytettiin Varsinais-Suomen syntymäkohorttia, johon kuuluu lähes 15 000 vuosina 2008–2010 syntynyttä lasta. Rekisteripohjaisen tutkimuksen kasvutiedot kerättiin lastenneuvoloista, ja antibioottialtistus määritettiin potilasjärjestelmistä sekä THL:n ja Kelan rekistereistä. Perheen asuinalueen sosioekonominen asema määritettiin yhdistämällä rekisteriaineistoihin Tilastokeskuksen Ruututietokannan tietoja.
Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että vastasyntyneenä saatu antibioottihoito liittyi poikien hitaampaan painon ja pituuden kasvuun ensimmäisten kuuden elinvuoden aikana. Sen sijaan antibioottien käyttö myöhemmässä varhaislapsuudessa oli yhteydessä korkeampaan painoindeksiin sekä tytöillä että pojilla. Asuinympäristön heikko sosioekonominen asema ennusti korkeampaa painoindeksiä neljän vuoden iästä alkaen.
Antibioottialtistuksen vaikutuksia suolistomikrobistoon tutkittiin erillisessä lapsiryhmässä 16S rRNA -sekvensoinnin avulla. Jo synnytyksen aikaisen antibioottialtistuksen todettiin aiheuttavan mikrobistomuutoksia, jotka kuitenkin väistyivät puolen vuoden ikään mennessä. Vastasyntyneisyyskauden antibioottihoito sen sijaan vähensi pitkäkestoisesti erityisesti suoliston bifidobakteereja. Kun näiden lasten suolistomikrobisto siirrettiin mikrobittomille hiirille, uroshiiret kasvoivat heikommin – samaan tapaan kuin rekisteritutkimuksen pojat. Tämä viittaa siihen, että antibioottihoidon aiheuttamat mikrobistomuutokset voivat olla syy-yhteydessä kasvun häiriöihin.
Tulokset korostavat, että varhaiset biologiset ja sosioekonomiset tekijät voivat vaikuttaa lapsen kasvun kehitykseen, ja suolistomikrobisto saattaa olla tässä keskeinen välittäjä. Tutkimus antaa myös viitteitä siitä, että antibioottialtistuksen ajoitus ja lapsen sukupuoli voivat vaikuttaa siihen, miten altistus heijastuu myöhempään kasvuun. Varhaislapsuus on elämänvaihe, jolloin elimistö reagoi herkästi ympäristön vaikutuksiin. Antibioottien käyttöä tulisi harkita huolellisesti, ja samalla on tärkeää tunnistaa sosiaaliset terveyserot, jotka voivat heijastua lapsen kasvuun ja hyvinvointiin.
Viestintä