Väitös (maantiede): FM Roosa Wingström
Aika
4.4.2025 klo 12.00 - 16.00
FM Roosa Wingström esittää väitöskirjansa ”Creativity in the Digital Age: A Geographical Perspective to the Creative Processes of New Media Artists and Computer Scientists” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.4.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Natura, luentosali X, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/44ba117f-3e7a-46a3-b6c7-93ec30fc70c9/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Dominic Power (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Jussi Jauhiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on maantiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0073-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjassani tutkin mediataiteilijoiden ja tietojenkäsittelytieteilijöiden luovia prosesseja digitaaliajalla. Digitaalisten teknologioiden vaikutus työntekoon on ollut merkittävää: teknologia mahdollistaa esimerkiksi nopeampia työskentelytapoja ja yhä useammat voivat tehdä töitä missä tahansa, milloin tahansa. Digitaalisten teknologioiden käyttö tuottaa siis uudenlaisia paikkaan ja aikaan liittyviä käytäntöjä. Nämä käytänteet ovat luovien prosessiemme perusta ja vaikuttavat siihen, millaiseksi luovat prosessit muodostuvat. Väitöskirjassani perehdyn näihin teemoihin mediataiteilijoiden ja tietojenkäsittelytieteilijöiden luovia prosesseja tutkimalla.
Väitöskirjan tuloksissa esitän, kuinka luovat prosessit rakentuvat yhdessä teknologian kanssa. Esimerkiksi hybridityön mahdollistamat joustavat työskentelyjärjestelyt ja uuden työn tekemisen tavat voivat edesauttaa luovaa työtä, kun työnteko ei ole tiukasti sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan. Digitaaliset teknologiat, kuten esimerkiksi generatiiviset tekoälymallit, tarjoavat työkaluja ideointiin ja uusien näkökulmien löytämiseen. Toisaalta tunnistan väitöskirjassani myös digitaalisten teknologioiden mukanaan tuomia haasteita. Esimerkiksi jatkuva tavoitettavissa oleminen häiritsee luovaa työskentelyä, kun työnkulku katkeaa toistuvasti tai kun ideoinnin mahdollistaville hiljaisille hetkille ei löydy aikaa. Oman haasteensa tuo digitaalisten teknologioiden arkipäiväisyys: kun teknologiat ovat koko ajan läsnä, niiden vaikutuksia ei välttämättä edes huomaa.
Tutkimukseni lopuksi esitän, kuinka tärkeää on tutkia ihmisten ymmärrystä teknologiasta ja sen käytöstä. Yritykset ja organisaatiot tavoittelevat tehokkuutta lisäämällä luovaa työskentelyä ja teknologisia ratkaisuja, mutta yksilötason vaikutukset jäävät usein huomaamatta. Meidän tulee paremmin tunnistaa digitaalisen teknologian erilaiset roolit luovissa prosesseissa, jotta voimme pureutua teknologian kokonaisvaltaisiin vaikutuksiin luovassa työssä ja yhteiskunnassa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/44ba117f-3e7a-46a3-b6c7-93ec30fc70c9/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Dominic Power (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Jussi Jauhiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on maantiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0073-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjassani tutkin mediataiteilijoiden ja tietojenkäsittelytieteilijöiden luovia prosesseja digitaaliajalla. Digitaalisten teknologioiden vaikutus työntekoon on ollut merkittävää: teknologia mahdollistaa esimerkiksi nopeampia työskentelytapoja ja yhä useammat voivat tehdä töitä missä tahansa, milloin tahansa. Digitaalisten teknologioiden käyttö tuottaa siis uudenlaisia paikkaan ja aikaan liittyviä käytäntöjä. Nämä käytänteet ovat luovien prosessiemme perusta ja vaikuttavat siihen, millaiseksi luovat prosessit muodostuvat. Väitöskirjassani perehdyn näihin teemoihin mediataiteilijoiden ja tietojenkäsittelytieteilijöiden luovia prosesseja tutkimalla.
Väitöskirjan tuloksissa esitän, kuinka luovat prosessit rakentuvat yhdessä teknologian kanssa. Esimerkiksi hybridityön mahdollistamat joustavat työskentelyjärjestelyt ja uuden työn tekemisen tavat voivat edesauttaa luovaa työtä, kun työnteko ei ole tiukasti sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan. Digitaaliset teknologiat, kuten esimerkiksi generatiiviset tekoälymallit, tarjoavat työkaluja ideointiin ja uusien näkökulmien löytämiseen. Toisaalta tunnistan väitöskirjassani myös digitaalisten teknologioiden mukanaan tuomia haasteita. Esimerkiksi jatkuva tavoitettavissa oleminen häiritsee luovaa työskentelyä, kun työnkulku katkeaa toistuvasti tai kun ideoinnin mahdollistaville hiljaisille hetkille ei löydy aikaa. Oman haasteensa tuo digitaalisten teknologioiden arkipäiväisyys: kun teknologiat ovat koko ajan läsnä, niiden vaikutuksia ei välttämättä edes huomaa.
Tutkimukseni lopuksi esitän, kuinka tärkeää on tutkia ihmisten ymmärrystä teknologiasta ja sen käytöstä. Yritykset ja organisaatiot tavoittelevat tehokkuutta lisäämällä luovaa työskentelyä ja teknologisia ratkaisuja, mutta yksilötason vaikutukset jäävät usein huomaamatta. Meidän tulee paremmin tunnistaa digitaalisen teknologian erilaiset roolit luovissa prosesseissa, jotta voimme pureutua teknologian kokonaisvaltaisiin vaikutuksiin luovassa työssä ja yhteiskunnassa.
Viestintä