Väitös (markkinointi): FM, KTM Ilkka Kaate
Aika
21.11.2025 klo 12.00 – 16.00
FM, KTM Ilkka Kaate esittää väitöskirjansa ”Deepfake User Personas for Good - From Maleficent to Helping Users” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.11.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Ls 16 (LähiTapiola-sali), Rehtorinpellonkatu 3, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/d4d5a771-3f00-4acb-9b9e-90e475bef9d9/public (kopioi linkki selaimeen).
Mikäli ylläoleva Echo360 yhteys ei toimi, voit avata etäyhteyden Zoomin välityksellä: https://utu.zoom.us/j/69783427696 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Jürgen Ziegler (Duisburg-Essenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena apulaisprofessori Joni Salminen (Vaasan yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on markkinointi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/194350 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimukseni tarkastelee deepfake-persoonien käyttöä suunnittelutyökaluna. Deepfaket ovat videohahmoja, jotka näyttävät ja kuulostavat oikeilta ihmisiltä, mutta ovat tekoälyn tuottamia. Persoonat ovat kuvitteellisia hahmoja, jotka edustavat oikeita käyttäjäryhmiä ja tuovat loppukäyttäjät lähemmäs suunnittelijoita. Deepfake-persoonat ovat deepfake-muodossa esitettyjä persoonia. Deepfake-persoonien tarkoituksena ei ole huijata käyttäjiä, vaan tarjota uusia tapoja ymmärtää ihmisten tarpeita ja käyttäytymistä esimerkiksi palveluiden suunnittelussa, markkinoinnissa ja opetuksessa. Deepfaket ovat maailmalla olleet myös huijauskäytössä, mistä syystä niiden käyttöä hyvään on ollut syytä tutkia.
Keskeinen löydös on, että deepfake-persoonat voivat tehdä kohderyhmistä suunnittelijoille aiempaa samaistuttavampia. Kun suunnittelija kohtaa ”elävän” hahmon, syntyy enemmän empatiaa ja sitoutumista kuin perinteistä persoonaprofiilia, pelkkää tekstiä tai kuvaa, katsottaessa. Perinteiset persoonaprofiilit sisältävät tietoa kohderyhmistä, mutta niiden esitystapa ei ole lainkaan elävä. Deepfake-persoonien elävyys voi auttaa suunnittelijoita hahmottamaan, millaisia haasteita ja tarpeita kohderyhmillä on.
Tutkimus tuo esiin myös merkittäviä rajoituksia. Jos deepfake-persoona liikkuu luonnottomasti tai sen puheessa ilmenee pieniäkin häiriöitä, katsojan luottamus deepfake-persoonaa kohtaan heikkenee. Kaupallisesti tarjolla olevat deepfake-työkalut eivät edusta kattavasti eri ikäryhmiä, sukupuolia ja etnisiä taustoja. Tämä voi johtaa siihen, että kaikki kohderyhmät eivät tule huomioiduiksi.
Aiempi tutkimus on painottanut deepfakejen haitallista käyttöä, kuten valeuutisia ja manipulointia. Nyt toteutettu tutkimus osoittaa, että sama teknologia voi olla myös hyödyllinen väline, kun sitä käytetään eettisesti ja läpinäkyvästi. Deepfake-persoonien avulla voidaan rakentaa uudenlaisia käytäntöjä ja toimintamalleja, joissa teknologia tukee suunnittelua ja lisää ymmärrystä eri käyttäjäryhmistä.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/d4d5a771-3f00-4acb-9b9e-90e475bef9d9/public (kopioi linkki selaimeen).
Mikäli ylläoleva Echo360 yhteys ei toimi, voit avata etäyhteyden Zoomin välityksellä: https://utu.zoom.us/j/69783427696 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Jürgen Ziegler (Duisburg-Essenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena apulaisprofessori Joni Salminen (Vaasan yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on markkinointi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/194350 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimukseni tarkastelee deepfake-persoonien käyttöä suunnittelutyökaluna. Deepfaket ovat videohahmoja, jotka näyttävät ja kuulostavat oikeilta ihmisiltä, mutta ovat tekoälyn tuottamia. Persoonat ovat kuvitteellisia hahmoja, jotka edustavat oikeita käyttäjäryhmiä ja tuovat loppukäyttäjät lähemmäs suunnittelijoita. Deepfake-persoonat ovat deepfake-muodossa esitettyjä persoonia. Deepfake-persoonien tarkoituksena ei ole huijata käyttäjiä, vaan tarjota uusia tapoja ymmärtää ihmisten tarpeita ja käyttäytymistä esimerkiksi palveluiden suunnittelussa, markkinoinnissa ja opetuksessa. Deepfaket ovat maailmalla olleet myös huijauskäytössä, mistä syystä niiden käyttöä hyvään on ollut syytä tutkia.
Keskeinen löydös on, että deepfake-persoonat voivat tehdä kohderyhmistä suunnittelijoille aiempaa samaistuttavampia. Kun suunnittelija kohtaa ”elävän” hahmon, syntyy enemmän empatiaa ja sitoutumista kuin perinteistä persoonaprofiilia, pelkkää tekstiä tai kuvaa, katsottaessa. Perinteiset persoonaprofiilit sisältävät tietoa kohderyhmistä, mutta niiden esitystapa ei ole lainkaan elävä. Deepfake-persoonien elävyys voi auttaa suunnittelijoita hahmottamaan, millaisia haasteita ja tarpeita kohderyhmillä on.
Tutkimus tuo esiin myös merkittäviä rajoituksia. Jos deepfake-persoona liikkuu luonnottomasti tai sen puheessa ilmenee pieniäkin häiriöitä, katsojan luottamus deepfake-persoonaa kohtaan heikkenee. Kaupallisesti tarjolla olevat deepfake-työkalut eivät edusta kattavasti eri ikäryhmiä, sukupuolia ja etnisiä taustoja. Tämä voi johtaa siihen, että kaikki kohderyhmät eivät tule huomioiduiksi.
Aiempi tutkimus on painottanut deepfakejen haitallista käyttöä, kuten valeuutisia ja manipulointia. Nyt toteutettu tutkimus osoittaa, että sama teknologia voi olla myös hyödyllinen väline, kun sitä käytetään eettisesti ja läpinäkyvästi. Deepfake-persoonien avulla voidaan rakentaa uudenlaisia käytäntöjä ja toimintamalleja, joissa teknologia tukee suunnittelua ja lisää ymmärrystä eri käyttäjäryhmistä.
Viestintä