Väitös (mediatutkimus): FM Heidi Mikkola
Aika
14.6.2025 klo 12.00 - 16.00
FM Heidi Mikkola esittää väitöskirjansa ”Ecologies of Wildlife Modes –Envisioning More-than-human Environments in Documentary Moving Image Aesthetics” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 14.6.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/abf0be03-a4e6-40a8-b2f4-acdc83df0d27/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Anat Pick (Queen Mary University of London, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Susanna Paasonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on mediatutkimus.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0194-4 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Miltä maailma näyttää, kun sitä yritetään tarkastella hyönteisen näkökulmasta, merenpohjasta käsin tai ilmasta linnun mukana?
Ilmastonmuutos ja ympäristökriisit nousivat osaksi julkista keskustelua 2000-luvun alusta alkaen. Tällöin myös luontodokumenttien tapa kehystää luontoa muuttui: ihmisistä erillisen villin luonnon esittämisen rinnalle nousivat uudet näkökulmat ihmisen roolista osana ekosysteemiä.
Väitöskirjassani tarkastelen, miten luontodokumentit tuottavat suhteita ihmisten, ei-inhimillisten eläinten ja teknologian välillä. Tutkimukseni osoittaa, että nämä dokumentit eivät ainoastaan välitä tietoa, vaan myös tekevät elokuvallisesti näkyväksi ympäristöjä ja ilmiöitä, jotka muuten jäisivät havaitsematta. Aineistonani toimii kahdeksan eurooppalaista, pääosin BBC:n tuottamaa luontodokumenttia tai -sarjaa vuosilta 1996–2019. Aineistoa yhdistää se, että ne esittävät ympäristöjä ja ilmiöitä, jotka tulevat näkyviksi vain teknologian avulla – kuten syvänmeren ympäristö, ilmastonmuutoksen ajallisuudet tai hyönteisten mikroskooppinen maailma.
Tutkimuksen neljä pääteemaa liittyvät esteettiseen moninaisuuteen, ihmisen ylittävään katsomiseen, elokuvallisiin mittakaavoihin ja siihen, miten dokumentit ohjaavat katsojan huomiota. Tutkituissa luontodokumenteissa eläimet ja ympäristöt eivät näyttäydy vain tarkkailun kohteina, vaan ne voivat olla myös aktiivisia toimijoita, jotka vaikuttavat elokuvalliseen estetiikkaan yhdessä teknologioiden kanssa. Tutkimukseni osoittaa, että luontodokumenttien estetiikka on monimuotoista ja se voi kyseenalaistaa myös perinteisen ihmiskeskeisen kuvaston.
Väitöskirjani tuo esiin, että luontodokumenttien estetiikka ei ole vain visuaalista näyttävyyttä ja viihdettä vaan keskeinen osa sitä, miten ne tuottavat tietoa luonnosta ja osallistuvat keskusteluun ympäristösuhteista aikana, jolloin luontoa ja ilmastoa koskevat kysymykset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/abf0be03-a4e6-40a8-b2f4-acdc83df0d27/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Anat Pick (Queen Mary University of London, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Susanna Paasonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on mediatutkimus.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0194-4 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Miltä maailma näyttää, kun sitä yritetään tarkastella hyönteisen näkökulmasta, merenpohjasta käsin tai ilmasta linnun mukana?
Ilmastonmuutos ja ympäristökriisit nousivat osaksi julkista keskustelua 2000-luvun alusta alkaen. Tällöin myös luontodokumenttien tapa kehystää luontoa muuttui: ihmisistä erillisen villin luonnon esittämisen rinnalle nousivat uudet näkökulmat ihmisen roolista osana ekosysteemiä.
Väitöskirjassani tarkastelen, miten luontodokumentit tuottavat suhteita ihmisten, ei-inhimillisten eläinten ja teknologian välillä. Tutkimukseni osoittaa, että nämä dokumentit eivät ainoastaan välitä tietoa, vaan myös tekevät elokuvallisesti näkyväksi ympäristöjä ja ilmiöitä, jotka muuten jäisivät havaitsematta. Aineistonani toimii kahdeksan eurooppalaista, pääosin BBC:n tuottamaa luontodokumenttia tai -sarjaa vuosilta 1996–2019. Aineistoa yhdistää se, että ne esittävät ympäristöjä ja ilmiöitä, jotka tulevat näkyviksi vain teknologian avulla – kuten syvänmeren ympäristö, ilmastonmuutoksen ajallisuudet tai hyönteisten mikroskooppinen maailma.
Tutkimuksen neljä pääteemaa liittyvät esteettiseen moninaisuuteen, ihmisen ylittävään katsomiseen, elokuvallisiin mittakaavoihin ja siihen, miten dokumentit ohjaavat katsojan huomiota. Tutkituissa luontodokumenteissa eläimet ja ympäristöt eivät näyttäydy vain tarkkailun kohteina, vaan ne voivat olla myös aktiivisia toimijoita, jotka vaikuttavat elokuvalliseen estetiikkaan yhdessä teknologioiden kanssa. Tutkimukseni osoittaa, että luontodokumenttien estetiikka on monimuotoista ja se voi kyseenalaistaa myös perinteisen ihmiskeskeisen kuvaston.
Väitöskirjani tuo esiin, että luontodokumenttien estetiikka ei ole vain visuaalista näyttävyyttä ja viihdettä vaan keskeinen osa sitä, miten ne tuottavat tietoa luonnosta ja osallistuvat keskusteluun ympäristösuhteista aikana, jolloin luontoa ja ilmastoa koskevat kysymykset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan.
Viestintä