Väitös (parodontologia): ETM, HLL Sanna Syrjäläinen
Aika
5.12.2025 klo 12.00 – 16.00
ETM, HLL Sanna Syrjäläinen esittää väitöskirjansa ”Linking diet, obesity, and periodontitis via inflammatory biomarkers in serum and saliva. Results from cross-sectional and longitudinal analyses using Finnish population-based datasets” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.12.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -luentosali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/7c6604da-c4fc-4f03-b927-c551eaa398e7/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Johan Wölber (Dresdenin teknillisen yliopiston yliopistollinen sairaala, Saksa) ja kustoksena professori Ulvi Gürsoy (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on parodontologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0427-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tuore väitöstutkimus selvitti lihavuuden, ruokavalion ja parodontiitin yhteyksiä syljen ja seerumin tulehdusmerkkiaineisiin. Tutkimukseen oli poimittu aineistoja kolmesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksesta, DILGOM-, Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimuksista. Tutkimuksen keskeinen löydös oli, että parodontiitti on merkittävin syljen tulehdusmarkkereiden määrittäjä, kun taas lihavuus liittyi vain osaan syljen tulehdusmarkkereista ja ruokavaliolla puolestaan ei ollut yhteyttä yhteenkään tutkituista markkereista. Sekä lihavuudella että ruokavaliolla on aiemman kirjallisuuden perusteella yhteys elimistön matala-asteiseen tulehdukseen, ja siksi olikin kiinnostava havaita, että tämä yhteys ei näkynyt syljen tulehdusmarkkereissa. Parodontiitti oli myös – yksin tai yhdessä ruokavalion kanssa –yhteydessä korkeampiin seerumin CRP-pitoisuuksiin. Yhteys säilyi 11 vuoden seurannan aikana, joskin tilastollinen merkitsevyys katosi, kun analyyseissä huomioitiin sekoittavat tekijät.
Tutkimus tuo arvokasta lisätietoa lihavuuden, ruokavalion, suunterveyden ja elimistön tulehdustilan välisestä monimutkaisesta yhteydestä ja antaa aihetta kyseenalaistaa selittyykö lihavuuden ja ruokavalion yhteys parodontiittiin vain tulehdukseen liittyvillä tekijöillä. Tutkimus myös vahvistaa käsitystä parodontiitista systeemisen tulehduksen riskitekijänä ja korostaa sen varhaisen diagnosoinnin merkitystä yleisterveyden näkökulmasta. Tutkimus myös tukee olemassa olevaa näyttöä siitä, että parodontiittia voidaan tutkia sylkeen pohjautuvilla markkereilla, ja toisaalta peräänkuuluttaa parodontiitin tutkimuksen tärkeyttä, jos yleisterveyttä pyritään tutkimaan sylkinäytteiden avulla.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/7c6604da-c4fc-4f03-b927-c551eaa398e7/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Johan Wölber (Dresdenin teknillisen yliopiston yliopistollinen sairaala, Saksa) ja kustoksena professori Ulvi Gürsoy (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on parodontologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0427-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tuore väitöstutkimus selvitti lihavuuden, ruokavalion ja parodontiitin yhteyksiä syljen ja seerumin tulehdusmerkkiaineisiin. Tutkimukseen oli poimittu aineistoja kolmesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksesta, DILGOM-, Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimuksista. Tutkimuksen keskeinen löydös oli, että parodontiitti on merkittävin syljen tulehdusmarkkereiden määrittäjä, kun taas lihavuus liittyi vain osaan syljen tulehdusmarkkereista ja ruokavaliolla puolestaan ei ollut yhteyttä yhteenkään tutkituista markkereista. Sekä lihavuudella että ruokavaliolla on aiemman kirjallisuuden perusteella yhteys elimistön matala-asteiseen tulehdukseen, ja siksi olikin kiinnostava havaita, että tämä yhteys ei näkynyt syljen tulehdusmarkkereissa. Parodontiitti oli myös – yksin tai yhdessä ruokavalion kanssa –yhteydessä korkeampiin seerumin CRP-pitoisuuksiin. Yhteys säilyi 11 vuoden seurannan aikana, joskin tilastollinen merkitsevyys katosi, kun analyyseissä huomioitiin sekoittavat tekijät.
Tutkimus tuo arvokasta lisätietoa lihavuuden, ruokavalion, suunterveyden ja elimistön tulehdustilan välisestä monimutkaisesta yhteydestä ja antaa aihetta kyseenalaistaa selittyykö lihavuuden ja ruokavalion yhteys parodontiittiin vain tulehdukseen liittyvillä tekijöillä. Tutkimus myös vahvistaa käsitystä parodontiitista systeemisen tulehduksen riskitekijänä ja korostaa sen varhaisen diagnosoinnin merkitystä yleisterveyden näkökulmasta. Tutkimus myös tukee olemassa olevaa näyttöä siitä, että parodontiittia voidaan tutkia sylkeen pohjautuvilla markkereilla, ja toisaalta peräänkuuluttaa parodontiitin tutkimuksen tärkeyttä, jos yleisterveyttä pyritään tutkimaan sylkinäytteiden avulla.
Viestintä