Väitös (patologia): FM Minna Peippo
Aika
17.10.2025 klo 12.00 – 16.00
FM Minna Peippo esittää väitöskirjansa ”FORMINS DAAM1, FHOD1 and INF2 in Melanoma and HER2-Positive Breast Cancer” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.10.2025 klo 12.00 (Medisiina D, Alhopuro-luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turun yliopisto).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsi Rilla (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori, LT Pekka Taimen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on patologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0326-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Syöpien hoidot ja ennusteet ovat merkittävästi parantuneet täsmälääkkeiden, immunoterapian sekä eri hoitoyhdistelmien myötä. Syöpähoidot kuitenkin menettävät tehoaan sairauden edetessä ja osa kasvaimista ei reagoi lainkaan lääkehoitoon. Näiden taustalla on varsin usein kasvaimen suuri mutaatiokuorma tai syöpäsolujen kehittämä vastustuskyky lääkeaineelle. Lääkeresistenssin syntymekanismia ja syövän kehittymistä levinneeksi taudiksi on tutkittu jo pitkään, mutta mekanismien yksityiskohtien selvittäminen solutasolla jatkuu edelleen.
Väitöskirjassani selvitettiin aktiinitukirangan säätelyyn osallistuvien formiiniproteiinien ilmentymistä ihon melanoomassa ja HER2-positiivisessa rintasyövässä sekä tutkimme valittujen formiinien vaikutusta syöpäsolujen toimintaan.
Tutkimuksissa osoitimme, että FHOD1-formiinin ilmentyminen on korkeampaa melanoomassa kuin hyvänlaatuisessa luomessa ja se osallistuu syöpäsolujen jakautumisen ja liikkumisen säätelyyn vaikuttaen myös kasvaimen kasvuun. HER2-positiivisessa rintasyövässä pystyimme osoittamaan DAAM1-, FHOD1- ja INF2-formiinien ilmentymistasojen korreloivan ERBB2:n ilmentymisen kanssa ja liittyvän syövän huonompaan ennusteeseen. Kyseiset formiinit vaikuttivat syöpäsolujen toimintakykyyn ja niiden osoitettiin toimivan osana HER2-proteiinin alavirran signalointia.
Tutkimuksen perusteella DAAM1-, FHOD1- ja INF2-formiinit ilmentyvät enemmän syöpäkudoksissa kuin hyvänlaatuisessa kasvaimessa tai normaalikudoksessa ja näin ollen niitä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää biomerkkiaineina. Osoitimme tutkimuksissa myös formiinien osallistuvan syöpäsolujen toimintojen säätelyyn lääkehoidollisesti tärkeiden signalointireittien kautta ja tämä soluviestintään osallistuminen tekee niistä potentiaalisia lääkekehityksen kohdemolekyylejä.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsi Rilla (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori, LT Pekka Taimen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on patologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0326-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Syöpien hoidot ja ennusteet ovat merkittävästi parantuneet täsmälääkkeiden, immunoterapian sekä eri hoitoyhdistelmien myötä. Syöpähoidot kuitenkin menettävät tehoaan sairauden edetessä ja osa kasvaimista ei reagoi lainkaan lääkehoitoon. Näiden taustalla on varsin usein kasvaimen suuri mutaatiokuorma tai syöpäsolujen kehittämä vastustuskyky lääkeaineelle. Lääkeresistenssin syntymekanismia ja syövän kehittymistä levinneeksi taudiksi on tutkittu jo pitkään, mutta mekanismien yksityiskohtien selvittäminen solutasolla jatkuu edelleen.
Väitöskirjassani selvitettiin aktiinitukirangan säätelyyn osallistuvien formiiniproteiinien ilmentymistä ihon melanoomassa ja HER2-positiivisessa rintasyövässä sekä tutkimme valittujen formiinien vaikutusta syöpäsolujen toimintaan.
Tutkimuksissa osoitimme, että FHOD1-formiinin ilmentyminen on korkeampaa melanoomassa kuin hyvänlaatuisessa luomessa ja se osallistuu syöpäsolujen jakautumisen ja liikkumisen säätelyyn vaikuttaen myös kasvaimen kasvuun. HER2-positiivisessa rintasyövässä pystyimme osoittamaan DAAM1-, FHOD1- ja INF2-formiinien ilmentymistasojen korreloivan ERBB2:n ilmentymisen kanssa ja liittyvän syövän huonompaan ennusteeseen. Kyseiset formiinit vaikuttivat syöpäsolujen toimintakykyyn ja niiden osoitettiin toimivan osana HER2-proteiinin alavirran signalointia.
Tutkimuksen perusteella DAAM1-, FHOD1- ja INF2-formiinit ilmentyvät enemmän syöpäkudoksissa kuin hyvänlaatuisessa kasvaimessa tai normaalikudoksessa ja näin ollen niitä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää biomerkkiaineina. Osoitimme tutkimuksissa myös formiinien osallistuvan syöpäsolujen toimintojen säätelyyn lääkehoidollisesti tärkeiden signalointireittien kautta ja tämä soluviestintään osallistuminen tekee niistä potentiaalisia lääkekehityksen kohdemolekyylejä.
Viestintä