Väitös (psykiatria): LL Anni Copeland
Aika
25.10.2025 klo 12.00 – 16.00
LL Anni Copeland esittää väitöskirjansa ”Functional Brain Networks at the Age of 5 Years: Associations with Maternal Perinatal Psychological Distress and Mother-Child Interaction” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 25.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/506f86aa-da5e-480f-a3d9-3db7e1833bdd/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Kaija Puura (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Jetro Tuulari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0396-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Ihmisen aivojen kehitys alkaa varhain sikiökaudella ja on nopeaa erityisesti ensimmäisten elinvuosien aikana. Alun nopean kehityksen aikana aivot ovat alttiit ympäristön haitallisille, mutta myös suojaaville vaikutuksille. Monet raskaudenaikaiset ja varhaislapsuuden altisteet, kuten äidin kokema psyykkinen stressi, on yhdistetty haitallisiin vaikutuksiin lapsen kehityksessä ja terveydessä. Vastaavasti myönteiset vuorovaikutussuhteet voivat toimia suojaavina tekijöinä ja tukea tervettä kehitystä.
On arvioitu, että nämä vaikutukset välittyvät osittain aivojen rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten kautta, vaikka tarkat mekanismit eivät ole täysin selvillä. Magneettikuvantaminen tarjoaa keinon tutkia aivoja ilman ionisoivaa säteilyä, mutta lasten kuvantamiseen liittyy omia haasteitaan, jotka on tunnettava laadukkaan aineiston keräämiseksi.
Tässä väitöskirjassa kartoitetaan alle kouluikäisille lapsille ilman anestesiaa toteutettavan magneettikuvantamisen menetelmiä. Lisäksi tarkastellaan 5-vuotiaiden lasten aivojen toiminnallisten verkostojen kehitystä funktionaalisen magneettikuvantamisen avulla, sekä tutkitaan äidin raskauden aikana ja sen jälkeen esiintyvän masennusoireilun ja äidin ja lapsen vuorovaikutuksen yhteyksiä lapsen aivojen toiminnallisiin yhteyksiin 5 vuoden iässä.
Tulokset osoittivat, että alle kouluikäisten lasten laadukas magneettikuvantaminen on mahdollista toteuttaa ilman anestesiaa, kun käytössä on lapsen ikään sopivat menetelmät. 5-vuotiaiden lasten aivojen toiminnalliset verkostot muistuttivat osittain aikuisten verkostoja, mutta erityisesti korkeamman tason kognitiivisista toiminnoista, kuten tunnesäätelystä vastaavat aivoverkostot olivat vielä epäkypsiä ja hajanaisia. Äidin raskauden aikana ja sen jälkeen esiintyneet masennusoireet olivat yhteydessä mantelitumakkeen paikallisiin toiminnallisiin yhteyksiin, ja äidin sensitiivisyys etuotsalohkon toiminnallisiin yhteyksiin 5 vuoden iässä.
Tämä väitöskirja luo uutta tietoa varhaisten altisteiden vaikutuksesta kehittyviin aivoihin. Vaikutukset näyttävät kohdentuvan erityisesti aivoalueille, jotka ovat keskeisiä tunnesäätelyn ja toiminnanohjauksen kannalta. Kehittyvien aivojen rakenteen ja toiminnan normaalivaihtelun ymmärtäminen on oleellista, jotta voidaan tunnistaa varhaisten ympäristövaikutusten aiheuttamia muutoksia, sekä niiden mahdollisia pitkäaikaisia ohjelmoivia vaikutuksia.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/506f86aa-da5e-480f-a3d9-3db7e1833bdd/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Kaija Puura (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Jetro Tuulari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0396-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Ihmisen aivojen kehitys alkaa varhain sikiökaudella ja on nopeaa erityisesti ensimmäisten elinvuosien aikana. Alun nopean kehityksen aikana aivot ovat alttiit ympäristön haitallisille, mutta myös suojaaville vaikutuksille. Monet raskaudenaikaiset ja varhaislapsuuden altisteet, kuten äidin kokema psyykkinen stressi, on yhdistetty haitallisiin vaikutuksiin lapsen kehityksessä ja terveydessä. Vastaavasti myönteiset vuorovaikutussuhteet voivat toimia suojaavina tekijöinä ja tukea tervettä kehitystä.
On arvioitu, että nämä vaikutukset välittyvät osittain aivojen rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten kautta, vaikka tarkat mekanismit eivät ole täysin selvillä. Magneettikuvantaminen tarjoaa keinon tutkia aivoja ilman ionisoivaa säteilyä, mutta lasten kuvantamiseen liittyy omia haasteitaan, jotka on tunnettava laadukkaan aineiston keräämiseksi.
Tässä väitöskirjassa kartoitetaan alle kouluikäisille lapsille ilman anestesiaa toteutettavan magneettikuvantamisen menetelmiä. Lisäksi tarkastellaan 5-vuotiaiden lasten aivojen toiminnallisten verkostojen kehitystä funktionaalisen magneettikuvantamisen avulla, sekä tutkitaan äidin raskauden aikana ja sen jälkeen esiintyvän masennusoireilun ja äidin ja lapsen vuorovaikutuksen yhteyksiä lapsen aivojen toiminnallisiin yhteyksiin 5 vuoden iässä.
Tulokset osoittivat, että alle kouluikäisten lasten laadukas magneettikuvantaminen on mahdollista toteuttaa ilman anestesiaa, kun käytössä on lapsen ikään sopivat menetelmät. 5-vuotiaiden lasten aivojen toiminnalliset verkostot muistuttivat osittain aikuisten verkostoja, mutta erityisesti korkeamman tason kognitiivisista toiminnoista, kuten tunnesäätelystä vastaavat aivoverkostot olivat vielä epäkypsiä ja hajanaisia. Äidin raskauden aikana ja sen jälkeen esiintyneet masennusoireet olivat yhteydessä mantelitumakkeen paikallisiin toiminnallisiin yhteyksiin, ja äidin sensitiivisyys etuotsalohkon toiminnallisiin yhteyksiin 5 vuoden iässä.
Tämä väitöskirja luo uutta tietoa varhaisten altisteiden vaikutuksesta kehittyviin aivoihin. Vaikutukset näyttävät kohdentuvan erityisesti aivoalueille, jotka ovat keskeisiä tunnesäätelyn ja toiminnanohjauksen kannalta. Kehittyvien aivojen rakenteen ja toiminnan normaalivaihtelun ymmärtäminen on oleellista, jotta voidaan tunnistaa varhaisten ympäristövaikutusten aiheuttamia muutoksia, sekä niiden mahdollisia pitkäaikaisia ohjelmoivia vaikutuksia.
Viestintä