Väitös (psykiatria): LL Reetta-Liina Armio
Aika
30.5.2025 klo 12.00 - 16.00
LL Reetta-Liina Armio esittää väitöskirjansa ”Brain Morphology in Early Psychosis – A Magnetic Resonance Imaging and Clinical Study: Associations with Childhood Adversities, Glucose Metabolism, and Antipsychotic Drug Use” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 30.5.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/792bb756-1eaa-45e8-8d47-8f929e81228a/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Johannes Lieslehto (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Jarmo Hietala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0159-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Psykoosisairauksien tausta on monitekijäinen – sairauden puhkeamiseen vaikuttavat sekä biologiset tekijät että ympäristötekijät, kuten lapsuuden haitalliset kokemukset. Yleisimmässä psykoosisairaudessa, skitsofreniassa, on havaittu aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia erityisesti hippokampuksessa, amygdalassa ja aivokuorella. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa magneettikuvantamista käyttäen aivojen biologisia tekijöitä, kuten hippokampuksen, mantelitumakkeen eli amygdalan ja aivokuoren tarkempaa rakennetta, ja niiden yhteyksiä sairauden kulkuun, lapsuudenaikaiseen kaltoinkohteluun, sokeriaineenvaihduntaan ja antipsykoottisen lääkityksen vaikutuksiin ensipsykoosi- ja psykoosiriskipotilailla.
Mitä uutta tietoa tutkimuksesi tuo?
Tuloksemme osoittavat, että ensipsykoosissa ja osin jo ennen psykoosiin sairastumista havaitaan rakenteellisia muutoksia amygdalassa, hippokampuksessa ja aivokuorella, mutta myös kehon sokeriaineenvaihdunnan heikkenemistä. Ensipsykoosipotilailla todetut rakenteelliset muutokset amygdalassa ja hippokampuksessa liittyvät ympäristötekijöihin, kuten lapsuudenaikaiseen kaltoinkohteluun ja sokeriaineenvaihdunnan heikkenemään, riippumatta antipsykoottisten lääkkeiden käytöstä. Sokeriaineenvaihdunta vaikuttaa heikkenevän jo ennen ensimmäistä psykoosijaksoa ja heikkenemä on yhteydessä heikompaan toimintakykyyn ja psykoosin puhkeamiseen psykoosiriskipotilailla.
Lisäksi havaitsimme, että psykoosilääkkeisiin liittyvä aivokuoren oheneminen vaihtelee eri aivokuoren alueilla ja liittyy useisiin aivojen toimintaa sääteleviin mekanismeihin, kuten serotoniinijärjestelmään. Aivokuoren ohenemaa havaittiin erityisesti alueilla, jotka vastaavat monimutkaisemmasta ajattelusta ja tiedonkäsittelystä.
Mikä on tutkimuksesi vaikutus ympäröivään maailmaan?
Osa aivojen rakenteellisista muutoksista voi liittyä hermoston kehitykselliseen haavoittuvuuteen, kun taas osa ilmenee vasta ensimmäisen psykoosijakson läheisyydessä. Näitä muutoksia voitaisiin käyttää apuna korkean psykoosiriskin tunnistamisessa. Havaintomme heikentyneestä sokeriaineenvaihdunnasta ja sen yhteydestä sairauden ennusteeseen ja aivorakenteisiin psykoosisairauden puhkeamisen eri vaiheissa korostaa sokeriaineenvaihdunnan seurannan merkitystä varhaisessa hoidossa. Lisäksi tuloksemme psykoosilääkkeiden käytön ja aivokuoren oheneman välisestä yhteydestä sekä sen taustalla vaikuttavista mekanismeista voivat syventää ymmärrystä siitä, miten antipsykoottinen lääkitys vaikuttaa aivoihin.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/792bb756-1eaa-45e8-8d47-8f929e81228a/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Johannes Lieslehto (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Jarmo Hietala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0159-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Psykoosisairauksien tausta on monitekijäinen – sairauden puhkeamiseen vaikuttavat sekä biologiset tekijät että ympäristötekijät, kuten lapsuuden haitalliset kokemukset. Yleisimmässä psykoosisairaudessa, skitsofreniassa, on havaittu aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia erityisesti hippokampuksessa, amygdalassa ja aivokuorella. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa magneettikuvantamista käyttäen aivojen biologisia tekijöitä, kuten hippokampuksen, mantelitumakkeen eli amygdalan ja aivokuoren tarkempaa rakennetta, ja niiden yhteyksiä sairauden kulkuun, lapsuudenaikaiseen kaltoinkohteluun, sokeriaineenvaihduntaan ja antipsykoottisen lääkityksen vaikutuksiin ensipsykoosi- ja psykoosiriskipotilailla.
Mitä uutta tietoa tutkimuksesi tuo?
Tuloksemme osoittavat, että ensipsykoosissa ja osin jo ennen psykoosiin sairastumista havaitaan rakenteellisia muutoksia amygdalassa, hippokampuksessa ja aivokuorella, mutta myös kehon sokeriaineenvaihdunnan heikkenemistä. Ensipsykoosipotilailla todetut rakenteelliset muutokset amygdalassa ja hippokampuksessa liittyvät ympäristötekijöihin, kuten lapsuudenaikaiseen kaltoinkohteluun ja sokeriaineenvaihdunnan heikkenemään, riippumatta antipsykoottisten lääkkeiden käytöstä. Sokeriaineenvaihdunta vaikuttaa heikkenevän jo ennen ensimmäistä psykoosijaksoa ja heikkenemä on yhteydessä heikompaan toimintakykyyn ja psykoosin puhkeamiseen psykoosiriskipotilailla.
Lisäksi havaitsimme, että psykoosilääkkeisiin liittyvä aivokuoren oheneminen vaihtelee eri aivokuoren alueilla ja liittyy useisiin aivojen toimintaa sääteleviin mekanismeihin, kuten serotoniinijärjestelmään. Aivokuoren ohenemaa havaittiin erityisesti alueilla, jotka vastaavat monimutkaisemmasta ajattelusta ja tiedonkäsittelystä.
Mikä on tutkimuksesi vaikutus ympäröivään maailmaan?
Osa aivojen rakenteellisista muutoksista voi liittyä hermoston kehitykselliseen haavoittuvuuteen, kun taas osa ilmenee vasta ensimmäisen psykoosijakson läheisyydessä. Näitä muutoksia voitaisiin käyttää apuna korkean psykoosiriskin tunnistamisessa. Havaintomme heikentyneestä sokeriaineenvaihdunnasta ja sen yhteydestä sairauden ennusteeseen ja aivorakenteisiin psykoosisairauden puhkeamisen eri vaiheissa korostaa sokeriaineenvaihdunnan seurannan merkitystä varhaisessa hoidossa. Lisäksi tuloksemme psykoosilääkkeiden käytön ja aivokuoren oheneman välisestä yhteydestä sekä sen taustalla vaikuttavista mekanismeista voivat syventää ymmärrystä siitä, miten antipsykoottinen lääkitys vaikuttaa aivoihin.
Viestintä