Väitös (psykiatria): LL Silja Luotonen
Aika
24.5.2025 klo 12.00 - 16.00
LL Silja Luotonen esittää väitöskirjansa ”Neurodevelopment Across Early Life: Prenatal Distress, Preterm Birth, and Neurophysiological Outcomes. The FinnBrain Birth Cohort Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 24.5.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/1bd60700-e4cf-400d-a0b7-9de41463e1ba/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Sampsa Vanhatalo (Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Jetro Tuulari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Aivojen kehitys on erityisen nopeaa raskauden aikana, jolloin kehittyvä sikiö on altis erilaisille ympäristötekijöille. Varhaiset altisteet, kuten äidin raskaudenaikaiset masennusoireet tai ennenaikainen syntymä, voivat lisätä lapsen myöhempien kehityksellisten haasteiden riskiä.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan raskauden keston, ennenaikaisen syntymän ja äidin raskaudenaikaisen masennusoireilun yhteyttä lapsen aivojen toimintaan ensimmäisten elinvuosien aikana. Menetelminä käytetään aivosähkökäyrää (EEG) sekä toiminnallista magneettikuvantamista (fMRI). Osatutkimuksissa tutkittavat lapset olivat vastasyntyneitä ja 3-vuotiaita.
Kun 3-vuotiailla tarkasteltiin EEG:n avulla nopeita, esitietoisella tasolla tapahtuvia reaktioita yllättäviin tunneääniin, havaittiin niiden lasten, joiden äidit raportoivat enemmän masennusoireita raskauden aikana, reagoivan muita lapsia heikommin iloisiin ääniin. Lisäksi väitöskirjatutkimuksessa havaittiin raskauden keston olevan yhteydessä aivojen sähköisen toiminnan taajuusjakaumaan sekä vastasyntyneillä että 3-vuotiailla lapsilla – pidempi raskauden kesto näkyi jyrkempänä EEG:n tehospektrinä (eli lisääntyneenä matalataajuisena aktiivisuutena suhteessa korkeataajuiseen aktiivisuuteen), ja tämä yhteys oli voimakkaampi 3-vuotiailla. Kun ennenaikaisesti (ennen raskausviikkoa 37) syntyneiden vastasyntyneiden aivotoimintaa tarkasteltiin fMRI:n avulla, havaittiin, että heidän tehospektrinsä oli loivempi (eli korkeataajuinen aktiivisuus lisääntynyttä suhteessa matalataajuiseen aktiivisuuteen) ja BOLD-signaaliin perustuva taustatoiminta matalampaa verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin.
Väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa raskauden keston ja varhaisen stressialtistuksen yhteyksistä lapsen aivojen toimintaan vastasyntyneisyyskaudella ja varhaislapsuudessa. Tulokset viittaavat siihen, että nämä varhaiset tekijät saattavat vaikuttaa pitkäkestoisesti aivojen toimintaan. Havaittujen aivotoiminnan muutosten mahdollinen yhteys lapsen myöhempään kehitykseen vaatii kuitenkin vielä lisätutkimusta. On myös tärkeää huomioida, että havaitut muutokset eivät välttämättä ole lapsen kehityksen kannalta haitallisia, sillä esimerkiksi varhaisen stressin vaikutukset yksilön kehitykseen ovat moninaisia ja myös yksilöiden välistä vaihtelua esiintyy. Varhaisen stressialtistuksen yksi todennäköinen tehtävä onkin valmistaa kehittyvää yksilöä kohtaamaan ympäristön vaatimukset.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/1bd60700-e4cf-400d-a0b7-9de41463e1ba/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Sampsa Vanhatalo (Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Jetro Tuulari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Aivojen kehitys on erityisen nopeaa raskauden aikana, jolloin kehittyvä sikiö on altis erilaisille ympäristötekijöille. Varhaiset altisteet, kuten äidin raskaudenaikaiset masennusoireet tai ennenaikainen syntymä, voivat lisätä lapsen myöhempien kehityksellisten haasteiden riskiä.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan raskauden keston, ennenaikaisen syntymän ja äidin raskaudenaikaisen masennusoireilun yhteyttä lapsen aivojen toimintaan ensimmäisten elinvuosien aikana. Menetelminä käytetään aivosähkökäyrää (EEG) sekä toiminnallista magneettikuvantamista (fMRI). Osatutkimuksissa tutkittavat lapset olivat vastasyntyneitä ja 3-vuotiaita.
Kun 3-vuotiailla tarkasteltiin EEG:n avulla nopeita, esitietoisella tasolla tapahtuvia reaktioita yllättäviin tunneääniin, havaittiin niiden lasten, joiden äidit raportoivat enemmän masennusoireita raskauden aikana, reagoivan muita lapsia heikommin iloisiin ääniin. Lisäksi väitöskirjatutkimuksessa havaittiin raskauden keston olevan yhteydessä aivojen sähköisen toiminnan taajuusjakaumaan sekä vastasyntyneillä että 3-vuotiailla lapsilla – pidempi raskauden kesto näkyi jyrkempänä EEG:n tehospektrinä (eli lisääntyneenä matalataajuisena aktiivisuutena suhteessa korkeataajuiseen aktiivisuuteen), ja tämä yhteys oli voimakkaampi 3-vuotiailla. Kun ennenaikaisesti (ennen raskausviikkoa 37) syntyneiden vastasyntyneiden aivotoimintaa tarkasteltiin fMRI:n avulla, havaittiin, että heidän tehospektrinsä oli loivempi (eli korkeataajuinen aktiivisuus lisääntynyttä suhteessa matalataajuiseen aktiivisuuteen) ja BOLD-signaaliin perustuva taustatoiminta matalampaa verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin.
Väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa raskauden keston ja varhaisen stressialtistuksen yhteyksistä lapsen aivojen toimintaan vastasyntyneisyyskaudella ja varhaislapsuudessa. Tulokset viittaavat siihen, että nämä varhaiset tekijät saattavat vaikuttaa pitkäkestoisesti aivojen toimintaan. Havaittujen aivotoiminnan muutosten mahdollinen yhteys lapsen myöhempään kehitykseen vaatii kuitenkin vielä lisätutkimusta. On myös tärkeää huomioida, että havaitut muutokset eivät välttämättä ole lapsen kehityksen kannalta haitallisia, sillä esimerkiksi varhaisen stressin vaikutukset yksilön kehitykseen ovat moninaisia ja myös yksilöiden välistä vaihtelua esiintyy. Varhaisen stressialtistuksen yksi todennäköinen tehtävä onkin valmistaa kehittyvää yksilöä kohtaamaan ympäristön vaatimukset.
Viestintä