Väitös (ravitsemus, ruoka ja terveys): FM Lotta Saros
Aika
7.11.2025 klo 12.00 - 16.00
FM Lotta Saros esittää väitöskirjansa ”Pregnancy determinants of child growth and neurodevelopment: adiposity, gestational diabetes mellitus and diet” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 7.11.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/4bf7a40c-26c1-45ff-b90a-ed39d7a92e2f/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Aino-Maija Eloranta (Itä-Suomen yliopisto, Kuopio) ja kustoksena professori Kirsi Laitinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on ravitsemus, ruoka ja terveys.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0359-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Raskausajan terveys ja elintavat voivat muovata lapsen terveyttä vuosia syntymän jälkeen. Lasten kasvu ja kehitys ohjelmoituvat jo kohdussa, kun sikiö mukautuu vallitseviin olosuhteisiin muuttamalla solujensa ja kudostensa toimintaa.
Väitöskirjatutkimuksessani tutkin raskausajan lihavuuden, raskausdiabeteksen ja ravinnon yhteyttä lapsen kasvuun ja kehitykseen 5–6-vuotiaaksi asti. Lisäksi tutkin kalaöljy- ja/tai probiootti-intervention vaikutuksia lapsen kasvuun.
Tutkimus on osa kliinistä äiti-lapsitutkimusta, jossa äidit, joilla oli ylipainoa tai lihavuutta, saivat alkuraskaudesta alkaen ja kuusi kuukautta synnytyksestä joko probioottia, kalaöljyä, niiden yhdistelmää tai lumetta. Äitien ravinnonsaanti ja kehonkoostumus mitattiin ja raskausdiabetesdiagnoosi selvitettiin raskausaikana. Lasten kasvua ja kehitystä tutkittiin 5–6-vuotiaaksi asti.
Tulokset osoittavat, että äidin suurempi kehon rasvamassan määrä tai rasvaprosentti oli yhteydessä lapsen suurempaan pituuteen ja päänympärykseen, mutta heikompaan kognitiiviseen, kielelliseen ja motoriseen kehitykseen. Lisäksi havaittiin, että lapsilla, joiden äideillä todettiin raskausdiabetes, oli pienempi päänympärys kuin lapsilla, joiden äidit olivat terveitä. Näillä lapsilla oli myös heikommat kielellisen kehityksen taidot.
Tulosten mukaan terveyttä edistävän ruokavalion (mm. runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljatuotteita, kalaa) noudattaminen raskausaikana oli yhteydessä lapsen suurempaan pituuteen ja päänympärykseen mutta pienempään rasvamassan määrään. Kyseistä ruokavaliota noudattavien äitien lapsilla oli myös paremmat kielellisen ja motorisen kehityksen taidot. Lisäksi havaittiin, että äitien probioottien käyttö pienensi lapsen ylipainon riskiä.
Tulosten perusteella lasten kasvua ja kehitystä voidaan tukea noudattamalla terveyttä edistävää ruokavaliota jo alkuraskaudesta alkaen. Neuvoloissa ravitsemusohjausta tulisi tehostaa etenkin niille äideille, joilla on ylipainoa tai lihavuutta jo ennen raskautta.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/4bf7a40c-26c1-45ff-b90a-ed39d7a92e2f/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Aino-Maija Eloranta (Itä-Suomen yliopisto, Kuopio) ja kustoksena professori Kirsi Laitinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on ravitsemus, ruoka ja terveys.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0359-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Raskausajan terveys ja elintavat voivat muovata lapsen terveyttä vuosia syntymän jälkeen. Lasten kasvu ja kehitys ohjelmoituvat jo kohdussa, kun sikiö mukautuu vallitseviin olosuhteisiin muuttamalla solujensa ja kudostensa toimintaa.
Väitöskirjatutkimuksessani tutkin raskausajan lihavuuden, raskausdiabeteksen ja ravinnon yhteyttä lapsen kasvuun ja kehitykseen 5–6-vuotiaaksi asti. Lisäksi tutkin kalaöljy- ja/tai probiootti-intervention vaikutuksia lapsen kasvuun.
Tutkimus on osa kliinistä äiti-lapsitutkimusta, jossa äidit, joilla oli ylipainoa tai lihavuutta, saivat alkuraskaudesta alkaen ja kuusi kuukautta synnytyksestä joko probioottia, kalaöljyä, niiden yhdistelmää tai lumetta. Äitien ravinnonsaanti ja kehonkoostumus mitattiin ja raskausdiabetesdiagnoosi selvitettiin raskausaikana. Lasten kasvua ja kehitystä tutkittiin 5–6-vuotiaaksi asti.
Tulokset osoittavat, että äidin suurempi kehon rasvamassan määrä tai rasvaprosentti oli yhteydessä lapsen suurempaan pituuteen ja päänympärykseen, mutta heikompaan kognitiiviseen, kielelliseen ja motoriseen kehitykseen. Lisäksi havaittiin, että lapsilla, joiden äideillä todettiin raskausdiabetes, oli pienempi päänympärys kuin lapsilla, joiden äidit olivat terveitä. Näillä lapsilla oli myös heikommat kielellisen kehityksen taidot.
Tulosten mukaan terveyttä edistävän ruokavalion (mm. runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljatuotteita, kalaa) noudattaminen raskausaikana oli yhteydessä lapsen suurempaan pituuteen ja päänympärykseen mutta pienempään rasvamassan määrään. Kyseistä ruokavaliota noudattavien äitien lapsilla oli myös paremmat kielellisen ja motorisen kehityksen taidot. Lisäksi havaittiin, että äitien probioottien käyttö pienensi lapsen ylipainon riskiä.
Tulosten perusteella lasten kasvua ja kehitystä voidaan tukea noudattamalla terveyttä edistävää ruokavaliota jo alkuraskaudesta alkaen. Neuvoloissa ravitsemusohjausta tulisi tehostaa etenkin niille äideille, joilla on ylipainoa tai lihavuutta jo ennen raskautta.
Viestintä