Muotokuva Jukka Pihlman

Väitös (sisätautioppi): LL Jukka Pihlman

Aika

25.9.2026 klo 12.00 – 16.00

LL Jukka Pihlman esittää väitöskirjansa ”Early Life Family-Associated Risk Factors and Subsequent Cardiometabolic and Brain Health. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.9.2026 klo 12.00 (TYKS, rakennus 11, SH-auditorio, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Katariina Öörni (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Markus Juonala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Sydän- ja verisuonisairaudet sekä muistisairaudet ovat merkittäviä terveyshaasteita maailmanlaajuisesti. Niiden taustalla tunnetaan useita riskitekijöitä, mutta kaikki sairastavuus ei selity niillä. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin, voivatko jo lapsuudessa koetut perheeseen liittyvät tekijät vaikuttaa terveyteen vuosikymmeniä myöhemmin.

Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittivat, että vanhempien tupakoinnille altistuminen lapsuudessa oli yhteydessä muutoksiin sydämen rakenteessa sekä heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen keski-iässä. Erityisesti episodinen muisti, oppiminen ja työmuisti olivat heikompia henkilöillä, jotka olivat altistuneet tupakansavulle lapsuudessa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että sisarusten lukumäärä oli yhteydessä sydän- ja aineenvaihduntasairauksien riskitekijöihin koko elämänkulun ajan. Ainoilla lapsilla oli jo lapsuudessa epäedullisempi riskitekijäprofiili, ja aikuisuudessa heillä todettiin enemmän lihavuutta ja verenpainetautia.

Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, että perheympäristön vaikutukset voivat ulottua huomattavasti pidemmälle kuin aiemmin on ymmärretty. Vaikka lapsuuden passiivisen tupakoinnin haitat tunnetaan hyvin, tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vaikutukset voivat näkyä vielä keski-iässä sydämen rakenteessa ja aivotoiminnassa. Lisäksi tutkimus osoittaa, että perhekoko ja sisarusten määrä voivat olla yhteydessä myöhempään sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen riippumatta useista tunnetuista sosioekonomisista ja elintapoihin liittyvistä tekijöistä.

Tulokset korostavat, kuinka tärkeää lasten suojeleminen tupakansavulle altistumiselta on. Ne myös viittaavat siihen, että perheen rakenteeseen liittyviä tekijöitä voitaisiin hyödyntää tunnistettaessa lapsia ja nuoria, joilla saattaa olla tavallista suurempi riski myöhempiin terveysongelmiin. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että terveyden perusta rakentuu jo varhaislapsuudessa ja että varhaisiin elinolosuhteisiin kohdistuvilla ehkäisevillä toimilla voidaan mahdollisesti vähentää sydän- ja verisuonisairauksien sekä kognitiivisen heikentymisen riskiä myöhemmin elämässä.