Asiasana: Sisätautioppi

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väitöstutkimuksesta uutta tietoa verisuonitulehdusten diagnoosin kustannuksista ja PET-TT:n merkityksestä diagnostiikassa (Väitös: LL Kirsi Taimen, 10.9.2021, sisätautioppi)

Vaskuliitit eli verisuonitulehdukset ovat harvinaisia verisuonia vaurioittavia immunologisia tulehduksia. Vaskuliittien oirekuva on moninainen vaihdellen lievistä iho-oireista vaikeisiin elinvaurioihin. Epämääräisen taudinkuvan vuoksi täsmälliseen diagnoosiin pääseminen voi olla hankalaa ja diagnoosi viivästyä. Hyvän hoitotuloksen saamiseksi olisi tärkeää aloittaa oikea lääkitys mahdollisimman varhain. Uudet kuvantamismenetelmät, kuten positroniemissiotomografia-tietokonetomografia (PET-TT), saattavat helpottaa diagnostiikkaa, mutta myös aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.

Varhain puhkeava verenpainetauti altistaa elinvaurioille jo keski-iässä (Väitös: LL Karri Suvila, 3.9.2021, sisätautioppi)

Verenpainetaudin puhkeamisiällä on merkittävä vaikutus tautiin liittyvien haittojen kehittymiselle. Erityisesti varhain puhjennut verenpainetauti altisti haitallisille sydän- ja sepelvaltimoperäisille muutoksille sekä kognition alenemalle jo keski-iässä. LL Karri Suvilan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen perusteella lääkäreiden olisi hyvä olla tietoisia potilaiden verenpainetaudin puhkeamisiästä ja ottaa se huomioon taudin hoidossa.

Aorttaläpän ahtauma on hoidettava ennen sydämen vajaatoiminnan kehittymistä (Väitös: LL Maina Jalava, 3.9.2021, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Turun yliopistossa väittelevä sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri Maina Jalava tutki aorttaläppäahtauman hoidon kehittymistä Suomessa. Tutkimus osoitti hoitotulosten parantuneen seurantajakson aikana. Sydämen vajaatoiminnan kehittyminen lisää potilaiden kuolleisuutta ja sairastavuutta myös toimenpiteen jälkeen. Tulokset kertovat hoidon tason olevan hyvä Suomessa. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi valittaessa yksilöllisesti kullekin potilaalle sopivinta hoitomuotoa ja hoidon ajankohtaa.

Sekretiini-hormoni vähentää ruokahalua aktivoimalla elimistön ruskeaa rasvaa (Väitös: LL Sanna Laurila, 13.8.2021, sisätautioppi)

Turun yliopistossa väittelevä kardiologian erikoislääkäri Sanna Laurila tutki ruoansulatushormoni sekretiinin vaikutuksia ihmisen aineenvaihduntaan PET-kuvantamisella. Tutkimus osoitti uuden mekanismin ruokahalun säätelyssä, joka perustui ruskean rasvan aktivoitumiseen. Sekretiini myös lisäsi sydänlihaksen glukoosin soluun ottoa sekä munuaisten suodatusnopeutta. Tulokset lisäävät ymmärrystä ruokahalun säätelyyn vaikuttavista tekijöistä ja avaavat uusia mahdollisuuksia lihavuuden sekä sydämen ja munuaisten vajaatoiminnan lääketutkimukseen.

Raskausdiabeteksen lääkehoito vaikuttaa äidin rasva- ja aminohappoaineenvaihduntaan (Väitös: LL Mikael Huhtala, 4.6.2021, synnytys- ja naistentautioppi sekä sisätautioppi)

Raskausdiabeteksen lääkehoito näyttää LL Mikael Huhtalan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan vaikuttavan äidin verenkierron triglyseridi-, rasvahappo- ja aminohappopitoisuuksiin, millä voi olla vaikutuksia sikiön kasvuun. Lääkehoito ei kuitenkaan näytä vaikuttavan vastasyntyneen veren rasvaprofiiliin.

Etanolia tuottavat suolistomikrobit yhteydessä rasvamaksan riskiin

05.03.2021

Rasvamaksalla on tiedetty pitkään olevan yhteys suolistomikrobistoon, mutta suurin osa tähän liittyvistä tutkimustuloksista on saatu vain pienten koe- ja verrokkiryhmien vertailuista. Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistutkimuksessa on laadittu tähän mennessä osallistujamäärältään suurin väestötason analyysi suolistomikrobiston yhteyksistä rasvamaksaan. Tutkimuksessa havaittiin yhteys etanolia tuottavien suolistomikrobien ja rasvamaksan riskin välillä. Tutkijoiden laatima malli ennusti hyvin rasvamaksan riskiryhmään kuulumista Suomessa.