Asiasana: Sisätautioppi

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Sydänläppien bakteeritulehdukset ovat lisääntyneet Suomessa nuorilla aikuisilla (Väitös: LL Elina Ahtela, 10.2.2023, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Sydänläppien bakteeritulehdus on vakava, useita komplikaatioita eri puolilla kehoa aiheuttava sairaus, johon sairastuneiden kuolleisuus on korkea. LL Elina Ahtelan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että sydänläppien bakteeritulehdukset ovat lisääntyneet Suomessa nuorilla aikuisilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei taudin kuolleisuus ole vähentynyt. 

Kroonista munuaistautia sairastavien elämänlaatu on yhteydessä sydänmerkkiaineisiin, sydämen ultraäänilöydöksiin ja kuolleisuuteen (Väitös: LL Markus Hakamäki, 16.12.2022, sisätautioppi)

Krooninen munuaistauti on hiljainen tappaja. Sitä sairastavat ovat usein oireettomia tai vähäoireisia ja silti suuressa kuolleisuusriskissä. Lisäksi näiden potilaiden elämänlaatu on huonompi kuin muilla. LL Markus Hakamäki löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan yhteyden kroonista munuaistautia sairastavien elämänlaadun ja verikokeista mitattavien sydänmerkkiaineiden ja sydämen ultraäänilöydösten välillä. Elämänlaadulla oli yhteys myös potilaiden kuolleisuuteen.

Sepelvaltimotaudin juuret löytyvät nuoruudesta (Väitös: LL Olli Hartiala, 18.11.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Valtimonkovettumatauti ja sepelvaltimotauti ovat merkittäviä kansantauteja, jotka ovat viime aikojen myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Tauti kehittyy usein oireettomana vuosikymmeniä nuoruudesta alkaen. LL Olli Hartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen vaikuttavia riskitekijöitä osana Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektia (LASERI). 

Lääketieteellinen tiedekunta ja Turunmaan Duodecim-seura jakoivat vuoden 2022 tunnustuspalkinnot Turun Lääketiedepäivillä

08.11.2022

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta jakoi vuoden 2022 tunnustuspalkinnot Turun Lääketiedepäivillä torstaina 8.11.. LT, dosentti, kardiologian erikoislääkäri Antti Ylitalo sai vuoden 2022 Kliinisen silmän, ja oppimateriaalin tuottajapalkinto myönnettiin terveystieteiden opettajankoulutuksen kansainväliselle opintokokonaisuudelle. Vuoden erikoislääkärikouluttajina palkittiin tuki- ja liikuntaelinradiologit Milja Holstila sekä Ia Kohonen. Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinto myönnettiin infektiosairauksien professori Jarmo Oksille. 

Uusi testi tarkentaa sydäninfarktin diagnostiikkaa

01.11.2022

Turussa kehitetty yksinkertainen laboratoriotesti auttaa erottamaan sydäninfarktipotilaat potilaista, joilla sydänperäiset troponiinit ovat koholla munuaisten vajaatoiminnan takia. Sydänperäisten troponiinien mittaus verinäytteestä on sydäninfarktin diagnostiikan tärkeä kulmakivi, mutta tulos voi olla koholla myös muun ohimenevän syyn tai kroonisen sairauden takia, esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnassa, eteisvärinäpotilailla tai voimakkaan fyysisen rasituksen jälkeen. Uusi testi voi auttaa tunnistamaan sydäninfarktipotilaat tarkemmin ja nopeammin ja näin parantaa potilaiden hoitoa.

Geenit kätkevät tietoa verenpainetaudin riskistä (Väitös: LK, BA Felix Vaura, 4.11.2022, sisätautioppi)

Verenpaineen geneettiset riskipisteet auttavat ennustamaan verenpainetaudin puhkeamista lähitulevaisuudessa, selviää Felix Vauran Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimus tukee ajatusta, että geenit voivat ohjata kohonneen verenpaineen yksilöllistä ehkäisyä ja hoitoa. Tarvitaan kuitenkin lisää kliinisiä tutkimuksia, ennen kuin väitöstutkimuksen tuloksia voi hyödyntää potilastyössä.

Uutta tietoa diabeteksen mekanismeista sydämen vajaatoiminnan synnyssä – Myös suolan liikasaanti on välillisesti yhteydessä sydämen vajaatoimintaan (Väitös: LL Matti Vuori, 19.8.2022, sisätautioppi)

Sydämen vajaatoiminta on monien sydänsairauksien loppuvaihe, ja sen riskitekijät ovat hyvin moninaisia, mutta yhä osin epäselviä. LL Matti Vuoren väitöskirjassa tutkittiin erityisesti suolan liikasaantiin ja diabetekseen liittyviä sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä, validoitiin sydämen vajaatoiminnan diagnoosi suomalaisessa sairaalarekisteriaineistossa ja selvitettiin, voidaanko vajaatoiminnalle löytää alatyyppejä tekstinlouhintaa käyttämällä. Sydämen vajaatoiminta on maailmanlaajuinen terveysongelma ja sairastavuus on suurta myös Suomessa.

Tutkimuksessa löydettiin sydän- ja verisuonitautien sekä kuolleisuuden uusia ennustekijöitä loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla (Väitös: LL Roosa Lankinen, 20.5.2022, sisätautioppi)

LL Roosa Lankinen löysi väitöstutkimuksessaan sydän- ja verisuonitautien sekä kuolleisuuden uusia ennustekijöitä loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla. Loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintapotilailla sydän- ja verisuonitaudit ovat johtava kuolleisuuden syy. Sydän- ja verisuonitautien hoidon ja ennaltaehkäisyn tulisi olla keskiössä tämän korkean riskin ryhmän ennusteen parantumiseksi.

PET-kuvantaminen radioaktiivisella fluoridimerkkiaineella tarjoaa uuden diagnostisen työkalun munuaispotilaiden luustotaudin arvioimiseksi (Väitös: LL Louise Aaltonen, 22.4.2022, sisätautioppi)

Louise Aaltonen osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että PET-kuvantaminen toimii varsin luotettavasti munuaispotilaiden luustotaudin diagnostiikassa ja voisi tulevaisuudessa korvata kajoavana toimenpiteenä tehdyn luubiopsian. Munuaispotilaiden luustotauti jakautuu useampaan alaluokkaan, joiden hoito eroaa oleellisesti toisistaan. Uusi PET-menetelmä tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa näitä alatyyppejä ja vaikuttaa näin ollen suoraan myös kliinisiin hoitopäätöksiin.