Asiasana: Sisätautioppi

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uusi lääkemolekyyli puree eteisvärinän perinnölliseen muotoon

02.12.2019

Eteisvärinä on yleisin sydämen pitkäkestoinen rytmihäiriö, ja sitä potee Suomessa arviolta 200 000 potilasta. Erityisen yleinen se on ikääntyneessä väestössä. Harvardin yliopiston ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteistyöhanke on nyt valottanut eteisvärinän solutason mekanismeja. Ainutlaatuisen yhteistyön tuloksena löydettiin lääkemolekyyli eteisvärinän harvinaiseen perinnölliseen muotoon. Eteisvärinä altistaa aivoverenkiertohäiriöille ja sydämen vajaatoiminnalle, ja lisää niiden kautta kuolleisuutta.

Lääketieteellinen tiedekunta jakoi vuoden 2019 tunnustuspalkinnot

05.11.2019

Tohtorikoulutettava, ylihoitaja Outi Tuominen on saanut Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vuoden 2019 Kliinisen silmän. Oppimateriaalin tuottajapalkinto myönnettiin sisätautien erikoislääkäri Jussi Haveriselle Sisätautipotilaan nestehoito -oppaan laatimisesta. Vuoden erikoislääkärikouluttajana palkittiin lastentautien erikoislääkäri, lastennefrologi, dosentti Janne Kataja. 

Postperikardiotomiaoireyhtymä lisää kuolleisuutta sydänleikkauksen jälkeen (Väitös: LL Joonas Lehto, 1.11.2019, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Postperikardiotomiaoireyhtymä (PPS), eli sydän- ja keuhkopussin epänormaali tulehdusreaktio avosydänleikkauksen jälkeen, on aiemmin hyvänlaatuiseksi tulkittu komplikaatio. LL Joonas Lehto selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan taudin komplikaatioita, ennustetta ja riskitekijöitä. Tutkimus paljasti yllättäen, että PPS lisää kuolleisuutta sydänleikkauksen jälkeen, ja näin ollen siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. 

Verisuonileikkauspotilaan uniapnea ennustaa suurta sydäntapahtumien ja kuoleman riskiä (Väitös: LL Karri Utriainen, 14.6.2019, sisätautioppi sekä anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Obstruktiivinen uniapnea on erittäin yleinen alaraajojen valtimokovettumatautia sairastavilla potilailla, joiden sairaus edellyttää leikkaushoitoa. LL Karri Utriaisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa noin kuudella seitsemästä potilaasta, joille suunniteltiin nivustason alapuolista verisuonileikkausta, todettiin vähintään lievä uniapnea. Tällä potilasryhmällä tiedetään olevan myös suuri leikkauksenjälkeisten sydäntapahtumien ja kuoleman riski. Tutkimusaineistossa ennuste oli erityisen huono, jos leikkausta edeltävässä unitutkimuksessa todettiin merkittävä uniapnea.

Lihavuusleikkaus parantaa tehokkaasti maksan insuliiniresistenssiä (Väitös: LL Heidi Immonen, 27.4.2019, sisätautioppi)

LL Heidi Immonen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan maksan energia-aineenvaihduntaa lihavilla aikuisilla potilailla käyttämällä moderneja kajoamattomia PET- ja magneettikuvantamismenetelmiä. Tutkimuksen perusteella lihavuusleikkauksella saavutettu painonlasku parantaa tehokkaasti maksan insuliiniresistenssiä ja vähentää maksan rasvoittumista. 

Uusia keinoja insuliiniresistenssin tunnistamiseen ja torjuntaan (Väitös: FM Miikka-Juhani Honka, 9.3.2019, sisätautioppi)

Insuliiniresistenssi on kasvava ongelma lähes kaikkialla maailmassa. FM Miikka-Juhani Honka selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan insuliiniresistenssin taustalla vaikuttavia perinnöllisiä riskitekijöitä ja resistenssin ilmenemistä kudostasolla. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin uusia paastoverinäytteisiin perustuvia indeksejä insuliiniresistenssin tunnistamiseen ja selvitettiin, kuinka tilaa vastaan voidaan taistella voimaharjoittelun avulla.