Joonatan Palmun Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus tukee käsitystä siitä, että verenpaineen ja suolistobakteerien välillä on yhteys. Tutkimuksen perusteella ei voi kuitenkaan vielä sanoa, mikä yhteyden kansanterveydellinen merkitys tulee olemaan.
LL Roosa Lankinen löysi väitöstutkimuksessaan sydän- ja verisuonitautien sekä kuolleisuuden uusia ennustekijöitä loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla. Loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintapotilailla sydän- ja verisuonitaudit ovat johtava kuolleisuuden syy. Sydän- ja verisuonitautien hoidon ja ennaltaehkäisyn tulisi olla keskiössä tämän korkean riskin ryhmän ennusteen parantumiseksi.
Louise Aaltonen osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että PET-kuvantaminen toimii varsin luotettavasti munuaispotilaiden luustotaudin diagnostiikassa ja voisi tulevaisuudessa korvata kajoavana toimenpiteenä tehdyn luubiopsian. Munuaispotilaiden luustotauti jakautuu useampaan alaluokkaan, joiden hoito eroaa oleellisesti toisistaan. Uusi PET-menetelmä tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa näitä alatyyppejä ja vaikuttaa näin ollen suoraan myös kliinisiin hoitopäätöksiin.
TYKS-säätiö on myöntänyt 15 000 euron palkinnon infektiotautiopin emeritusprofessori Olli Ruuskaselle tämän elämäntyöstä virusten tutkijana. Tutkimustyö jatkuu edelleen, viimeisimpänä huippu-urheilijoiden infektioiden parissa. Säätiö jakoi myös ennätysmäärän apurahoja bio- ja lääketieteiden tutkijoille.
LL Pauline Sjöholmin väitöskirjassa tarkasteltiin valtimotaudin riskitekijöitä sekä varhaisten riskitekijöiden ja myöhemmän sairastumisriskin suhdetta Australialaisessa aboriginaalikohortissa. Etenkin alueellinen huono-osaisuus, syntymäpaino sekä asuinpaikka syntymähetkellä vaikuttivat myöhempään valtimotaudin riskiin.
Uudessa tutkimuksessa tunnistettiin merkkejä mikrobeista, jotka ennustivat tyypin 2 diabeteksen puhkeamista 16 vuoden seurannan aikana laajassa väestöotoksessa. Tutkimuksen toteuttivat Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Johanna Päivärinta osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa ensimmäistä kertaa, että PET-kuvantamisen avulla on mahdollista mitata munuaissiirteen verenvirtausta. PET-kuvantaminen osoittautui tutkimuksessa käyttökelpoiseksi metodiksi sekä munuaissiirteen että sepelvaltimoiden verenvirtauksen määrittämisessä munuaissiirteen saaneilla potilailla.
Vaskuliitit eli verisuonitulehdukset ovat harvinaisia verisuonia vaurioittavia immunologisia tulehduksia. Vaskuliittien oirekuva on moninainen vaihdellen lievistä iho-oireista vaikeisiin elinvaurioihin. Epämääräisen taudinkuvan vuoksi täsmälliseen diagnoosiin pääseminen voi olla hankalaa ja diagnoosi viivästyä. Hyvän hoitotuloksen saamiseksi olisi tärkeää aloittaa oikea lääkitys mahdollisimman varhain. Uudet kuvantamismenetelmät, kuten positroniemissiotomografia-tietokonetomografia (PET-TT), saattavat helpottaa diagnostiikkaa, mutta myös aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.
Verenpainetaudin puhkeamisiällä on merkittävä vaikutus tautiin liittyvien haittojen kehittymiselle. Erityisesti varhain puhjennut verenpainetauti altisti haitallisille sydän- ja sepelvaltimoperäisille muutoksille sekä kognition alenemalle jo keski-iässä. LL Karri Suvilan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen perusteella lääkäreiden olisi hyvä olla tietoisia potilaiden verenpainetaudin puhkeamisiästä ja ottaa se huomioon taudin hoidossa.
Turun yliopistossa väittelevä sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri Maina Jalava tutki aorttaläppäahtauman hoidon kehittymistä Suomessa. Tutkimus osoitti hoitotulosten parantuneen seurantajakson aikana. Sydämen vajaatoiminnan kehittyminen lisää potilaiden kuolleisuutta ja sairastavuutta myös toimenpiteen jälkeen. Tulokset kertovat hoidon tason olevan hyvä Suomessa. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi valittaessa yksilöllisesti kullekin potilaalle sopivinta hoitomuotoa ja hoidon ajankohtaa.