Varhain puhkeava verenpainetauti altistaa elinvaurioille jo keski-iässä (Väitös: LL Karri Suvila, 3.9.2021, sisätautioppi)

Verenpainetaudin puhkeamisiällä on merkittävä vaikutus tautiin liittyvien haittojen kehittymiselle. Erityisesti varhain puhjennut verenpainetauti altisti haitallisille sydän- ja sepelvaltimoperäisille muutoksille sekä kognition alenemalle jo keski-iässä. LL Karri Suvilan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen perusteella lääkäreiden olisi hyvä olla tietoisia potilaiden verenpainetaudin puhkeamisiästä ja ottaa se huomioon taudin hoidossa.

Verenpainetaudin puhkeamisiän vaikutusta haittatapahtumien kehittymiselle on tutkittu vasta vähän. Aiempien tutkimusten perusteella varhain puhkeavan verenpainetaudin on kuitenkin todettu altistavan herkemmin verenpainetaudin periytymiselle jälkeläisille. Nykyiset verenpainetaudin hoitosuositukset eivät vielä ota huomioon verenpainetaudin puhkeamisiän vaikutusta, eikä varhain puhkeavalle verenpainetaudille ole olemassa vakiintunutta määritelmää.

Karri Suvilan väitöstutkimuksen perusteella puhkeamisällä on kuitenkin merkittävä rooli verenpainetautiin liittyvien haittavaikutusten kehittymiselle.

– Totesimme, että erityisesti varhain (alle 35-vuotiaana) puhjennut verenpainetauti altisti sepelvaltimoiden kalkkeutumiselle, sydämen rakenteellisille ja toiminnallisille muutoksille sekä kognitiivisten toimintojen heikentymiselle, Suvila kertoo.

Vastaavia muutoksia ei todettu niillä henkilöillä, joilla verenpainetauti todettiin vasta myöhemmällä iällä. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että erityisesti diabetes, ylipaino ja afroamerikkalainen syntyperä olivat riskitekijöitä varhaiselle verenpainetaudille.

Tutkimus antoi myös viitettä siitä, että puhkeamisiän voi melko luotettavasti arvioida aiemmin tehtyyn verenpainetaudin diagnoosiin perustuvalla potilaiden omalla ilmoituksella. 

– Tällä löydöksellä saattaa olla merkittävää hyötyä käytännön lääkärin työn kannalta, sillä verenpainetaudin puhkeamisikää ei välttämättä ole aiemmin kirjattu potilastietojärjestelmiin, jolloin lääkäri joutuu perustamaan riskinarvionsa potilaan itsensä ilmoittamaan sairauden puhkeamisikään, Suvila huomauttaa.

Puhkeamisiän huomioonottaminen voisi parantaa hoitoa ja ennustetta

Tulevaisuudessa pelkkä verenpainetaudin diagnosointi ei siis välttämättä riitä, vaan lääkäreiden tulisi olla tietoisia myös siitä, milloin tauti on alun perin diagnosoitu.

– Tulosten perusteella lääkäreiden kannattaisi verenpainetautipotilaita hoitaessaan ottaa huomioon myös taudin puhkeamisikä muiden myötävaikuttavien tekijöiden, kuten potilaan iän ja verenpainetason lisäksi, Suvila huomauttaa. 

Verenpainetaudin puhkeamisiän määrittäminen osana hoitoa voisi auttaa lääkäreitä huomioimaan kohonneen verenpaineen aiheuttamaa elinikäistä haitallista vaikutusta elimistöön, jolloin asianmukainen hoito voitaisiin aloittaa riittävän aikaisin. Jo nuorella iällä verenpainetautiin sairastuneet potilaat saattaisivatkin hyötyä hoidon varhaisemmasta aloituksesta. 

– Entistäkin yksilöidymmillä hoitostrategioilla voitaisiin mahdollisesti ehkäistä tulevien haittatapahtumien kehittymistä ja myös parantaa ennustetta näillä potilailla, joilla verenpainetauti on puhjennut jo nuorella iällä. Lisää tutkimusta verenpainetaudin puhkeamisiän merkityksestä kohonneen verenpaineen aiheuttamille haitoille tarvitaan kuitenkin yhä jatkossa, Suvila summaa.

Tutkimusaineistoinaan Suvila käytti yhdysvaltalaista seurantatutkimusta, johon osallistui 5115 henkilöä, ja suomalaista Terveys 2000 -tutkimusta, johon osallistui 8028 henkilöä. Osallistujien verenpainetaudin puhkeamisikä määriteltiin joko pitkällä aikavälillä säännöllisesti toteutetuilla verenpainemittauksilla tai jo aiemmin tehtyyn verenpainetaudin diagnoosiin perustuvalla itseilmoituksella.

***
LL Karri Suvila esittää väitöskirjansa ”Early-Onset Hypertension – Clinical Characteristics and Relation to Adverse Outcomes” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.9.2021 klo 12. 

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. 

Vastaväittäjänä toimii professori Timo Strandberg (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Teemu Niiranen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Luotu 25.08.2021 | Muokattu 25.08.2021