Asiasana: sisätautioppi

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tutkimuksella terveyttä: Turkulainen eteisvärinätutkimus tiukkaa kansainvälistä kärkeä

19.04.2024

Eteisvärinä on yksi sydänlääketieteen suurista haasteista. Eteisvärinätutkimus on näyttö turkulaisesta – Turun yliopiston, Tyks Sydänkeskuksen, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen ja koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden osaamisesta sydänsairauksissa. Turussa on kehitetty eteisvärinän havainnointiin tekniikkaa, joka on nyt mobiilisovelluksena kenen tahansa taskussa ja lisää on tulossa. Tässä tekniikassa Turku on maailman huipulla.

Ravitsemustekijät ja ylipainon määrä vaikuttavat vakavasti ylipainoisten lasten ja nuorten kardiometabolisten sairauksien riskiin (Väitös: MD Christoph Saner, 20.11.2020, sisätautioppi)

MD Christoph Saner tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ylipainoon vaikuttavia tekijöitä ja ylipainon haitallisia terveysvaikutuksia vaikeasti ylipainoisten australialaisten lasten ja nuorten kohortissa. Tutkimuksen perusteella proteiinien osuus ruokavaliossa olisi käänteisesti yhteydessä kokonaisenergian saantiin. Murrosikäisillä pojilla ylipainon vaikeusaste taas oli yhteydessä veren metabolomisiin profiileihin, jotka liittyvät sydän- ja verisuonitautien ennusteeseen aikuisiässä.

Lapsuuden sosioekonominen asema ennustaa aikuisiän kardiometabolista terveyttä (Väitös: LL Elina Puolakka, 30.10.2020, sisätautioppi)

Korkeampi lapsuuden sosioekonominen asema on yhteydessä joustavampiin valtimoihin sekä sydämen vasemman kammion pienempään massaan ja sen parempaan diastoliseen toimintaan aikuisiässä, todetaan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. LL Elina Puolakan tutkimus osoittaa, että korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa on yhteydessä myös matalampaan metabolisen oireyhtymän riskiin ja terveellisempiin elintapoihin aikuisuudessa. 

Itäsuomalaisilla ja maaseudulla asuvilla kohonnut sepelvaltimotaudin riski (Väitös: LL Lauri Vähämurto, 9.10.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Väitöstutkimuksen mukaan Itä-Suomessa lapsuutensa viettäneillä on länsisuomalaisia korkeampi riski sairastua sepelvaltimotautiin. Riskiä ennustaa paksumpi kaulavaltimon sisäkerros ja suurempi riskitekijöiden kuorma. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kaupunkilaisilla on alhaisemmat sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasot kuin maaseudulla asuvilla. 

Aivot voivat säädellä koko kehon aineenvaihduntaa (Väitös: MD Eleni Rebelos, 11.9.2020, sisätautioppi)

Aivojen aineenvaihdunta voi suoraan säädellä koko kehon aineenvaihduntaa. Tämä käy ilmi MD Eleni Rebeloksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Väitöskirjan kahdessa erillisessä aineistossa suurempi aivojen ravintoaineiden otto ennusti huonompaa aineenvaihdunnan terveyttä lihavuusleikkauksen jälkeen.

Säteilyn käyttö kardiologiassa on monipuolistunut ja tuonut uusia mahdollisuuksia (Väitös: FL Jukka Järvinen, 28.8.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Säteilyn käyttö kardiologisissa toimenpiteissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana edistynyt huomattavasti, ja sepelvaltimotoimenpiteiden annostasot ovatkin aikaisempaan kansalliseen selvitykseen nähden pienentyneet huomattavasti. Tämä käy ilmi FL Jukka Järvisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Kotimittaus on toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille (Väitös: LL Annika Lindroos, 27.6.2020, sisätautioppi)

Verenpaineen mittaus kotimittarilla on luotettava menetelmä yöaikaisen verenpainetason arviointiin, vahvistaa tuore tutkimus. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Annika Lindroos havaitsi myös, että kun yöaikaista verenpainetta mitattiin sekä kotimittarilla että vuorokausirekisteröinnillä, molemmilla menetelmillä saadut verenpainearvot olivat yhtä vahvasti yhteydessä verenpaineen aiheuttamiin elinvaurioihin. Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen eli keskeisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.