Väitös (sisätautioppi): LL Martin Lietzén
LL Martin Lietzén esittää väitöskirjansa ”Effects of obesity and exercise training on splanchnic organs in monozygotic twins” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.7.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti, yliopistonlehtori Satu Pekkala (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Virtanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Lihavuus on maailmanlaajuisesti yleistyvä ilmiö ja Maailman terveysjärjestö WHO:n vuoden 2022 katsauksessa jopa 43 % yli 18-vuotiaista olivat ylipainoisia. Lihavuuden haitallisuutta terveyden kannalta lisää se, että lihavuuden lisääntyessä myös liitännäisongelmat, kuten sisäelinten rasvoittuminen ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt yleistyvät. Normaalia korkeamman painoindeksin onkin arvioitu aiheuttaneen 3,7 miljoonaa kuolemaa kroonisten liitännäissairauksien myötä vuonna 2021.
Liikunta tarjoaa lihavuuteen ja sen liitännäisongelmiin lääkkeetöntä ja ei-kirurgista tukea muiden hoitojen rinnalle. Liikunta yhdistettynä muihin elämäntapamuutoksiin on todettu tehokkaaksi painonhallinnassa. Liikunnan merkittävyyttä terveyden kannalta korostaa myös se, että ilman kehonpainon muutoksiakin liikunnan on osoitettu vähentävän insuliiniresistenssiä ja sisäelinten rasvoittumista.
Väitöskirjassa tutkittiin kuusi kuukautta kestävän monipuolisen liikuntaharjoittelun vaikutuksia maksan ja suoliston insuliinistimuloituun sokeriaineenvaihduntaan, haiman ja maksan rasvapitoisuuteen, sekä suoliston mikrobiomin koostumukseen identtisillä kaksosilla, jotka eroavat toisistaan painoindeksin osalta. Tutkimusmenetelminä käytettiin muun muassa haiman ja maksan sokeriaineenvaihdunnan osalta radioaktiivisuuteen perustuvaa positroniemissiotomografiaa ja rasvapitoisuuden osalta magneetti- ja tietokonetomografiaa. Lisäksi toteutettiin täydentävä tutkimus rotilla, jossa tutkittiin liikunnan ja/tai ruokavaliomuutosten vaikutusta maksan rasvoittumiseen ja tulehdusmuutoksiin käyttäen positroniemissiotomografiaa, sekä tutkimalla maksan kudos- ja solunäytteitä mikroskoopilla.
Väitöskirjan tutkimuksissa havaittiin, että lihavuus lisäsi maksan ja haiman rasvapitoisuutta, maksan tulehdustilaa ja häiritsi maksan aineenvaihduntaa. Lihavuus heikensi myös suoliston sokeriaineenvaihduntaa, mutta ei kuitenkaan aiheuttanut merkittäviä eroja suoliston mikrobiomiin. Liikunta vähensi painavammilla kaksosilla maksan rasitustilaa kuvaavaa veriarvoa (glutamyylitransferaasi). Kevyemmillä kaksosilla liikunta lisäsi paksusuolen sokerinkulutusta ja muutti suoliston mikrobiomin koostumusta. Rotilla liikunta vähensi maksan rasvapitoisuutta ja tulehdusmuutoksia.
Väitöskirjan tulokset osoittavat, että liikunta erityisesti yhdistettynä ruokavaliomuutokseen rasvaisesta ruokavaliosta tavalliseen ruokaan saa aikaan useita hyödyllisiä muutoksia maksassa ja suolistossa. Kun perimän vaikutus on minimoitu, liikunnan vaikutukset vaihtelevat lähtötason lihavuuden mukaan, sillä kevyemmät henkilöt hyötyvät eniten paksusuolen sokerinkäytön ja mikrobiomin koostumuksen suhteen, kun taas painavammilla henkilöillä suurimmat hyödyt nähdään maksan rasvapitoisuuden ja tulehduksen vähenemisenä.
