Väitös (solubiologia ja anatomia): FM Tamiko Ishizu
FM Tamiko Ishizu esittää väitöskirjansa ”The toll-like receptor 9 — from immune cells to cancer: Is TLR9 in tumours a cause or a consequence?” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 2.12.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Calonia, Cal1-sali, Caloniankuja 3, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/64686250874 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Ahmed Al-Samadi (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Maria Sundvall (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on solubiologia ja anatomia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0371-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tässä väitöstutkimuksessa valotettiin tollinkaltaisen reseptori 9:n (TLR9) roolia sekä rinta- että pään ja kaulanalueen (HNSCC) syövissä.
TLR9 on luontaisen immuniteetin reseptori, jolla on tärkeä rooli sekä puolustussoluissa että muissa kudoksissa. Tunnistaessaan yksijuosteista DNA:ta, TLR9 aktivoi solun tuottamaan tulehdusreaktiota edistäviä liukoisia välittäjäaineita, kuten sytokiinejä. Liukoiset välittäjäaineet houkuttelevat paikalle runsaasti immuunisoluja, jotka muiden tekijöiden kanssa auttavat tulehdustilanteen ratkomisessa. Koska TLR9 on tärkeä tekijä mm. kudosvaurion korjaamisessa sekä immuunipuolustuksen tehtävissä, sen toimintaa oli mielekästä tutkia myös syövän yhteydessä.
Solutason tutkimukset antoivat lisäviitettä TLR9:n monitahoisesta roolista syövän taustalla. Tutkimuksissa havaittiin, että HNSCC-solujen tuottamat liukoiset molekyylit vaikuttivat immuunipuolustuksen syöjäsolujen (makrofagit) fenotyyppiin sekä aktivaatioon, mutta nämä muutokset olivat TLR9:stä riippumattomia. Myöskään HNSCC-solujen altistus hypoksialle eli matalalle happipitoisuudelle ei muuttanut liukoisten välittäjäaineiden luomaa makrofagien fenotyyppiä eikä aktivaatiota. HNSCC- solujen aktivointi synteettisellä DNA:lla sitä vastoin aikaansai muutoksia niin syöpäsolujen käyttäytymisessä kuin sisäisessä soluviestinnässäkin.
TLR9:n merkitystä tutkittiin myös bisfosfonaateille altistetuilla rintasyöpäsoluilla. Tulokset osoittivat bisfosfonaattien vähentävän syöpäsolujen elinkykyä eritoten TLR9-hiljennetyissä soluissa. Bisfosfonaatteja on jo pitkään käytetty levinneen rintasyövän tukihoitona luustovaikutusten ehkäisyssä, mutta niiden efektejä syöpäsoluissa samassa yhteydessä TLR9:n kanssa ei ole aiemmin kartoitettu.
Kokonaisuudessaan tulokset osoittivat, että TLR9:n aikaansaamat vaikutukset syövässä ovat moninaisia ja kuvaavat pitkälti taudin monimuotoisuutta. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että kasvaimen TLR9-liitännäiset mekanismit voivat vaikuttaa sen herkkyyteen eri terapiamuodoille. Tämä seikka voi olla merkityksellinen etsittäessä uusia lääkeyhdistelmiä osana personoituja syöpähoitoja.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/64686250874 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Ahmed Al-Samadi (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Maria Sundvall (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on solubiologia ja anatomia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0371-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tässä väitöstutkimuksessa valotettiin tollinkaltaisen reseptori 9:n (TLR9) roolia sekä rinta- että pään ja kaulanalueen (HNSCC) syövissä.
TLR9 on luontaisen immuniteetin reseptori, jolla on tärkeä rooli sekä puolustussoluissa että muissa kudoksissa. Tunnistaessaan yksijuosteista DNA:ta, TLR9 aktivoi solun tuottamaan tulehdusreaktiota edistäviä liukoisia välittäjäaineita, kuten sytokiinejä. Liukoiset välittäjäaineet houkuttelevat paikalle runsaasti immuunisoluja, jotka muiden tekijöiden kanssa auttavat tulehdustilanteen ratkomisessa. Koska TLR9 on tärkeä tekijä mm. kudosvaurion korjaamisessa sekä immuunipuolustuksen tehtävissä, sen toimintaa oli mielekästä tutkia myös syövän yhteydessä.
Solutason tutkimukset antoivat lisäviitettä TLR9:n monitahoisesta roolista syövän taustalla. Tutkimuksissa havaittiin, että HNSCC-solujen tuottamat liukoiset molekyylit vaikuttivat immuunipuolustuksen syöjäsolujen (makrofagit) fenotyyppiin sekä aktivaatioon, mutta nämä muutokset olivat TLR9:stä riippumattomia. Myöskään HNSCC-solujen altistus hypoksialle eli matalalle happipitoisuudelle ei muuttanut liukoisten välittäjäaineiden luomaa makrofagien fenotyyppiä eikä aktivaatiota. HNSCC- solujen aktivointi synteettisellä DNA:lla sitä vastoin aikaansai muutoksia niin syöpäsolujen käyttäytymisessä kuin sisäisessä soluviestinnässäkin.
TLR9:n merkitystä tutkittiin myös bisfosfonaateille altistetuilla rintasyöpäsoluilla. Tulokset osoittivat bisfosfonaattien vähentävän syöpäsolujen elinkykyä eritoten TLR9-hiljennetyissä soluissa. Bisfosfonaatteja on jo pitkään käytetty levinneen rintasyövän tukihoitona luustovaikutusten ehkäisyssä, mutta niiden efektejä syöpäsoluissa samassa yhteydessä TLR9:n kanssa ei ole aiemmin kartoitettu.
Kokonaisuudessaan tulokset osoittivat, että TLR9:n aikaansaamat vaikutukset syövässä ovat moninaisia ja kuvaavat pitkälti taudin monimuotoisuutta. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että kasvaimen TLR9-liitännäiset mekanismit voivat vaikuttaa sen herkkyyteen eri terapiamuodoille. Tämä seikka voi olla merkityksellinen etsittäessä uusia lääkeyhdistelmiä osana personoituja syöpähoitoja.
Viestintä