Väitös (sosiologia): VTL Kati Ahonen
Aika
31.10.2025 klo 13.00 – 17.00
VTL Kati Ahonen esittää väitöskirjansa ”Vanhuuseläkeläisten taloudellinen hyvinvointi - Tulot, kulutus, varallisuus, subjektiivinen hyvinvointi ja kotitalouden rakenne” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31.10.2025 klo 13.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Pasi Moisio (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena professori Mikko Niemelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suomessa vanhuuseläkeläisten taloudellinen hyvinvointi on keskimäärin hyvällä tasolla, mutta terveysongelmista kärsivät ja yksinasuvat eläkeläiset ovat muita hauraammassa asemassa. Väitöstutkimuksessa on tarkasteltu vanhuuseläkeläisten taloudellista hyvinvointia vuosien 1985–2022 välillä tulojen, kulutuksen, varallisuuden, subjektiivisen kokemuksen ja kotitalouden rakenteen kautta.
Tutkimus osoittaa, että vanhuuseläkeläisten taloudellinen asema Suomessa on keskimäärin hyvä ja asema on parantunut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Tämä kehitys näkyy erityisesti 2000-luvun alkuvuosina vanhuuseläkeiän saavuttaneilla ikäluokilla, tarkasteltiinpa asiaa tulojen, varallisuuden tai kulutuksen kautta.
Taloudellinen hyvinvointi on kohonnut erityisesti sen jälkeen, kun vanhuuseläkkeelle on siirtynyt ikäryhmiä, jotka ovat hyötyneet työeläkejärjestelmän kehityksestä ja kartuttaneet täysimääräistä työeläkettä.
Elintason nousu näkyy vanhuuseläkeläisten kulutuksessa. Vanhuuseläkeläisten kulutus on lähentynyt työikäisten kulutusta. Rahaa käytetään yhä enemmän esimerkiksi vapaa-aikaan ja liikenteeseen.
Vanhuuseläkeläisten taloudellinen tyytyväisyys on yhteydessä tuloihin mutta myös varallisuuteen. Erityisen vahva yhteys oli velalla ja sen määrällä – tai pikemminkin sillä, että velkaa ei ollut. Erityisesti pienituloisilla eläkeläisillä velka heikentää merkittävästi taloudellista hyvinvointia.
Tutkimus tuo esiin myös haavoittuvia ryhmiä, joiden asema on selvästi muita heikompi. Erityisesti yksinasuvat ja terveysongelmista kärsivät eläkeläiset kohtaavat taloudellisia haasteita.
Yksinasuvat eivät hyödy yhdessä asumisen taloudellisesta mittakaavaedusta, ja heidän köyhyysriskinsä on selvästi korkeampi kuin puolison kanssa asuvilla. Suomessa yksinasuminen on yleistä erityisesti iäkkäillä naisilla. Terveysongelmat puolestaan lisäävät menoja ja rajoittavat kykyä hyödyntää olemassa olevia resursseja. Heikko terveys on vahvasti yhteydessä matalaan taloudelliseen ja yleiseen elämään tyytyväisyyteen. Väestön ikääntyessä nämä haasteet korostuvat entisestään, mikä tekee haavoittuvien eläkeläisryhmien hyvinvoinnin turvaamisesta yhä tärkeämpää.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Pasi Moisio (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena professori Mikko Niemelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suomessa vanhuuseläkeläisten taloudellinen hyvinvointi on keskimäärin hyvällä tasolla, mutta terveysongelmista kärsivät ja yksinasuvat eläkeläiset ovat muita hauraammassa asemassa. Väitöstutkimuksessa on tarkasteltu vanhuuseläkeläisten taloudellista hyvinvointia vuosien 1985–2022 välillä tulojen, kulutuksen, varallisuuden, subjektiivisen kokemuksen ja kotitalouden rakenteen kautta.
Tutkimus osoittaa, että vanhuuseläkeläisten taloudellinen asema Suomessa on keskimäärin hyvä ja asema on parantunut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Tämä kehitys näkyy erityisesti 2000-luvun alkuvuosina vanhuuseläkeiän saavuttaneilla ikäluokilla, tarkasteltiinpa asiaa tulojen, varallisuuden tai kulutuksen kautta.
Taloudellinen hyvinvointi on kohonnut erityisesti sen jälkeen, kun vanhuuseläkkeelle on siirtynyt ikäryhmiä, jotka ovat hyötyneet työeläkejärjestelmän kehityksestä ja kartuttaneet täysimääräistä työeläkettä.
Elintason nousu näkyy vanhuuseläkeläisten kulutuksessa. Vanhuuseläkeläisten kulutus on lähentynyt työikäisten kulutusta. Rahaa käytetään yhä enemmän esimerkiksi vapaa-aikaan ja liikenteeseen.
Vanhuuseläkeläisten taloudellinen tyytyväisyys on yhteydessä tuloihin mutta myös varallisuuteen. Erityisen vahva yhteys oli velalla ja sen määrällä – tai pikemminkin sillä, että velkaa ei ollut. Erityisesti pienituloisilla eläkeläisillä velka heikentää merkittävästi taloudellista hyvinvointia.
Tutkimus tuo esiin myös haavoittuvia ryhmiä, joiden asema on selvästi muita heikompi. Erityisesti yksinasuvat ja terveysongelmista kärsivät eläkeläiset kohtaavat taloudellisia haasteita.
Yksinasuvat eivät hyödy yhdessä asumisen taloudellisesta mittakaavaedusta, ja heidän köyhyysriskinsä on selvästi korkeampi kuin puolison kanssa asuvilla. Suomessa yksinasuminen on yleistä erityisesti iäkkäillä naisilla. Terveysongelmat puolestaan lisäävät menoja ja rajoittavat kykyä hyödyntää olemassa olevia resursseja. Heikko terveys on vahvasti yhteydessä matalaan taloudelliseen ja yleiseen elämään tyytyväisyyteen. Väestön ikääntyessä nämä haasteet korostuvat entisestään, mikä tekee haavoittuvien eläkeläisryhmien hyvinvoinnin turvaamisesta yhä tärkeämpää.
Viestintä