Väitös (sosiologia): VTM Reeta Hautaniemi
Aika
24.11.2023 klo 12.00 - 16.00
VTM Reeta Hautaniemi esittää väitöskirjansa ”Herkkyys liikkeessä. Etnografisia kuvakulmia terapeuttiseen yhdistystoimintaan” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.11.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub1-luentosali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Kirsti Lempiäinen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Ruonavaara (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/175976
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Yksilöllistä omasta hyvinvoinnista huolehtimista korostava kulttuuri muokkaa tapoja toimia yhdessä, ilmenee Reeta Hautaniemen tutkimuksesta. - Erilaisten psykologisten käsitteiden käytön arkipäiväistyminen voi mahdollistaa uusia tapoja sanallistaa elettyjä kokemuksia, Hautaniemi toteaa. Yksi tällainen käsite on erityisherkkyys, jonka Hautaniemi on nostanut sosiologisen tutkimuksen kohteeksi. Käsitteen avulla moni on löytänyt sanoituksen omille erilaisuuden kokemuksilleen, ja se on herättänyt tarvetta jakaa kokemuksia muiden kanssa. Hautaniemen etnografinen tutkimus johdattaa tarkastelemaan yhdistystoimintaa paikkana yhteisten merkitysten etsimiseen.
Hautaniemi tarkastelee erityisherkkyyttä sosiaalisesti rakentuvana yhteiskunnallisena ilmiönä. Hän haastatteli tutkimuksessaan ihmisiä erityisherkkyyteen liitetyistä kokemuksista ja havainnoi erityisherkkien yhdistyksen toimintaa.
- Keskeinen havainto tutkimuksessani on, että yhteistä merkityksenantoa rakennetaan vahvasti terapeuttisten puhetapojen avulla. Vertaistukitoiminnassa myös ohjataan ja jaetaan keinoja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja omassa arjessa jaksamiseen, Hautaniemi sanoo.
- Paljon puhutaan voimaantumisesta, jota ihmiset voivat kokea löytäessään selityksiä omille kokemuksilleen. Se voidaan tulkita ikään kuin yksilön sisäisen voiman vahvistumisena, parempana itseymmärryksenä ja hyvinvoinnin paranemisen kokemuksina. Toisaalta voimaantumisella on myös poliittisempi ulottuvuus, joka voi merkitä ryhtymistä toimimaan oman ryhmän hyväksi. Yhdistysten rooli on perinteisesti ollut erilaisia yhteiskunnallisia muutoksia edistävä ja kansalaisten tarpeita ja toiveita erilaisiin instituutioihin välittävä. Yksilöllisyyttä ja terapeuttisuutta korostava kulttuuri voi muokata siten myös yhdistysten ja sitä kautta koko kansalaisyhteiskunnan roolia, pohtii Hautaniemi.
- Erityisherkkyyteen liitetyt kokemukset nostavat keskusteluun monia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia normatiivisia odotuksia, jotka voivat tuntua liian kapeilta tai vaikeilta saavuttaa. Ilmiön avaamia yhteiskunnallisia kysymyksiä tulisi tarkastella myös erilaisten institutionaalisten käytäntöjen muutostarpeiden näkökulmasta, Hautaniemi ehdottaa.
Vastaväittäjänä toimii professori Kirsti Lempiäinen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Ruonavaara (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/175976
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Yksilöllistä omasta hyvinvoinnista huolehtimista korostava kulttuuri muokkaa tapoja toimia yhdessä, ilmenee Reeta Hautaniemen tutkimuksesta. - Erilaisten psykologisten käsitteiden käytön arkipäiväistyminen voi mahdollistaa uusia tapoja sanallistaa elettyjä kokemuksia, Hautaniemi toteaa. Yksi tällainen käsite on erityisherkkyys, jonka Hautaniemi on nostanut sosiologisen tutkimuksen kohteeksi. Käsitteen avulla moni on löytänyt sanoituksen omille erilaisuuden kokemuksilleen, ja se on herättänyt tarvetta jakaa kokemuksia muiden kanssa. Hautaniemen etnografinen tutkimus johdattaa tarkastelemaan yhdistystoimintaa paikkana yhteisten merkitysten etsimiseen.
Hautaniemi tarkastelee erityisherkkyyttä sosiaalisesti rakentuvana yhteiskunnallisena ilmiönä. Hän haastatteli tutkimuksessaan ihmisiä erityisherkkyyteen liitetyistä kokemuksista ja havainnoi erityisherkkien yhdistyksen toimintaa.
- Keskeinen havainto tutkimuksessani on, että yhteistä merkityksenantoa rakennetaan vahvasti terapeuttisten puhetapojen avulla. Vertaistukitoiminnassa myös ohjataan ja jaetaan keinoja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja omassa arjessa jaksamiseen, Hautaniemi sanoo.
- Paljon puhutaan voimaantumisesta, jota ihmiset voivat kokea löytäessään selityksiä omille kokemuksilleen. Se voidaan tulkita ikään kuin yksilön sisäisen voiman vahvistumisena, parempana itseymmärryksenä ja hyvinvoinnin paranemisen kokemuksina. Toisaalta voimaantumisella on myös poliittisempi ulottuvuus, joka voi merkitä ryhtymistä toimimaan oman ryhmän hyväksi. Yhdistysten rooli on perinteisesti ollut erilaisia yhteiskunnallisia muutoksia edistävä ja kansalaisten tarpeita ja toiveita erilaisiin instituutioihin välittävä. Yksilöllisyyttä ja terapeuttisuutta korostava kulttuuri voi muokata siten myös yhdistysten ja sitä kautta koko kansalaisyhteiskunnan roolia, pohtii Hautaniemi.
- Erityisherkkyyteen liitetyt kokemukset nostavat keskusteluun monia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia normatiivisia odotuksia, jotka voivat tuntua liian kapeilta tai vaikeilta saavuttaa. Ilmiön avaamia yhteiskunnallisia kysymyksiä tulisi tarkastella myös erilaisten institutionaalisten käytäntöjen muutostarpeiden näkökulmasta, Hautaniemi ehdottaa.
Viestintä