Väitös (sukupuolentutkimus): YTM Julius Hokkanen
YTM Julius Hokkanen esittää väitöskirjansa ”The platformization of politics: Intimacy, conflict, and vulnerability in the age of data-driven media” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.6.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-auditorio, Arcanuminkuja 1, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/80353776-a950-469f-9444-e4fd4e954ac3/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Tuija Saresma (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Anu Koivunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sukupuolentutkimus.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0206-4 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sosiaalinen media politiikan areenana on herättänyt runsaasti julkista ja akateemista kiinnostusta. Yhtäältä alustojen on katsottu edistävän poliittista osallistumista. Toisaalta niiden sisäisiä toimintamalleja on pidetty eräänä syynä läntisten demokratioiden rappeutumiselle.
Väitöstutkimus osallistuu keskusteluihin tarkastelemalla suomalaisten poliittisten toimijoiden – kansanedustajien, nuorten poliitikkojen ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien – sosiaalisen median käyttöön liittyviä kokemuksia ja käsityksiä.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että alustat muovaavat paitsi päivittäistä poliittista toimintaa myös politiikan alaa syvemmin. Tällöin kyse ei ole pelkästään välineellisestä muutoksesta politiikan tekemisessä.
Alustat ja niillä toimiminen synnyttävät esimerkiksi kuvitelmia oikeanlaisesta poliittisesta osallistumisesta. Jatkuvasti päivittyvä tietoympäristö ohjaa yhä säännöllisempään osallistumiseen ja voi samalla herättää poliittisissa toimijoissa huolta heidän omasta aktiivisuudestaan.
Tunnerikkaat sosiaalisen median alustat tuottavat käsityksiä politiikkaan sisältyvistä konflikteista ja niiden ehkäisemisestä. Siten alustat vaikuttavat laajemmin ymmärryksiin ideologisista jakolinjoista, joiden on katsottu voimistuneen alustojen käynnistämän kehityskulun myötä.
Väitöstutkimus esittää, ettei politiikan polarisoitumiseksi nimettyä ilmiötä tulisi kuitenkaan nähdä yksiselitteisesti uhkana suomalaiselle demokratialle. Sen sijaan alustat tuovat poliittiset erimielisyydet näkyväksi tavalla, joka ei aiemmin ole ollut tyypillistä suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa. Näin alustat myös yhdistävät eri tavoin ajattelevia ja pakottavat heidät pohtimaan suhdettaan toisiinsa.
Tutkimuksen mukaan alustojen kyllästämä politiikka luo demokraattisia haasteita. Erityisesti politiikassa toimivat naiset ja vähemmistöt kokevat turvattomuutta kielteisen kommentoinnin ja vihapuheen lisääntymisen myötä.
Vaikka teknologiajättien valtaa ja niiden muovaamaa politiikkaa tarkastellaankin väitöstyössä kriittisesti, työ tuo esiin myös alustoituvan politiikan tarjoamia mahdollisuuksia eri poliittisille toimijoille.
Väitöskirjan tutkimusaineisto koostuu 52 haastattelusta ja 28 mediapäiväkirjasta.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/80353776-a950-469f-9444-e4fd4e954ac3/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Tuija Saresma (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Anu Koivunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sukupuolentutkimus.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0206-4 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sosiaalinen media politiikan areenana on herättänyt runsaasti julkista ja akateemista kiinnostusta. Yhtäältä alustojen on katsottu edistävän poliittista osallistumista. Toisaalta niiden sisäisiä toimintamalleja on pidetty eräänä syynä läntisten demokratioiden rappeutumiselle.
Väitöstutkimus osallistuu keskusteluihin tarkastelemalla suomalaisten poliittisten toimijoiden – kansanedustajien, nuorten poliitikkojen ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien – sosiaalisen median käyttöön liittyviä kokemuksia ja käsityksiä.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että alustat muovaavat paitsi päivittäistä poliittista toimintaa myös politiikan alaa syvemmin. Tällöin kyse ei ole pelkästään välineellisestä muutoksesta politiikan tekemisessä.
Alustat ja niillä toimiminen synnyttävät esimerkiksi kuvitelmia oikeanlaisesta poliittisesta osallistumisesta. Jatkuvasti päivittyvä tietoympäristö ohjaa yhä säännöllisempään osallistumiseen ja voi samalla herättää poliittisissa toimijoissa huolta heidän omasta aktiivisuudestaan.
Tunnerikkaat sosiaalisen median alustat tuottavat käsityksiä politiikkaan sisältyvistä konflikteista ja niiden ehkäisemisestä. Siten alustat vaikuttavat laajemmin ymmärryksiin ideologisista jakolinjoista, joiden on katsottu voimistuneen alustojen käynnistämän kehityskulun myötä.
Väitöstutkimus esittää, ettei politiikan polarisoitumiseksi nimettyä ilmiötä tulisi kuitenkaan nähdä yksiselitteisesti uhkana suomalaiselle demokratialle. Sen sijaan alustat tuovat poliittiset erimielisyydet näkyväksi tavalla, joka ei aiemmin ole ollut tyypillistä suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa. Näin alustat myös yhdistävät eri tavoin ajattelevia ja pakottavat heidät pohtimaan suhdettaan toisiinsa.
Tutkimuksen mukaan alustojen kyllästämä politiikka luo demokraattisia haasteita. Erityisesti politiikassa toimivat naiset ja vähemmistöt kokevat turvattomuutta kielteisen kommentoinnin ja vihapuheen lisääntymisen myötä.
Vaikka teknologiajättien valtaa ja niiden muovaamaa politiikkaa tarkastellaankin väitöstyössä kriittisesti, työ tuo esiin myös alustoituvan politiikan tarjoamia mahdollisuuksia eri poliittisille toimijoille.
Väitöskirjan tutkimusaineisto koostuu 52 haastattelusta ja 28 mediapäiväkirjasta.
Viestintä