Väitös (synnytys- ja naistentautioppi): EL Henna Lähde
Aika
13.6.2025 klo 12.00 - 16.00
EL Henna Lähde esittää väitöskirjansa ”EXPERIENCES OF INDUCTION OF LABOR - Associations with maternal sleep quality and depressive symptoms” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.6.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/0e4aeeb6-4aca-466b-9394-da24169dd8f2/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Kati Tihtonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Polo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Synnytyskokemuksella on moninaisia vaikutuksia äidin, vastasyntyneen ja koko perheen hyvinvointiin. Synnytyksen käynnistykset ovat lisääntyneet, ja nykyään joka kolmas synnytys käynnistetään. Synnytyksen käynnistys on kuitenkin yhdistetty huonompaan synnytyskokemukseen verrattaessa spontaanisti käynnistyneisiin synnytyksiin. Katetri- ts. ballonkikäynnistystä käytetään Suomessa yleisesti polikliinisissa synnytyksen käynnistyksissä, joissa käynnistyksen alku toteutetaan kotona. Polikliinisen käynnistyksen kokemuksesta on kuitenkin vain rajallisesti tietoa.
Raskauden aikana unihäiriöt ja masennusoireet yleistyvät, mutta silti nämä oireet ovat tyypillisesti alihoidettuja. Uni- ja mielialaoireet vaikuttavat myös synnytyskokemukseen.
Henna Lähteen tutkimus ’’Äidin unen laadun ja masennusoireiden yhteys synnytyksen käynnistämiseen ja käynnistyskokemukseen’’ selvitti synnytyksen käynnistyskokemuksia yleisesti sekä unihäiriöiden ja masennusoireiden vaikutusta käynnistys- ja synnytyskokemukseen. Väitöskirjaan käytettiin kahta aineistoa, FinnBrain-syntymäkohorttia ja katetrikäynnistyksistä koostuvaa Kliinistä sairaalakohorttia.
FinnBrain-aineiston perusteella käynnistettyjen synnytyskokemus oli huonompi kuin spontaanisti käynnistyneiden synnyttäjien. Myös uniongelmat ja masennusoireet olivat yhteydessä äidin huonompaan kokemukseen. Osa käynnistyksistä toteutettiin äidin uupuneisuuden vuoksi, mutta loppuraskauden unihäiriöt eivät lisänneet todennäköisyyttä siihen, että synnytys jouduttaisiin käynnistämään. Katetrikäynnistystutkimuksessa käynnistys toteutettiin joko kotona tai sairaalassa. Käynnistyskokemus oli molemmissa asetelmissa hyvä, jopa niin hyvä, että äidit päättivät valita samanlaisen käynnistyksen myös seuraavassa raskaudessa, jos se jouduttaisiin käynnistämään.
Unihäiriöitä ja mielialaoireita tulisi kartoittaa laajasti sekä neuvolassa että sairaalassa. Lisäksi raskaana olevan äidin toiveisiin ja kokemuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota synnytyksen käynnistystä suunniteltaessa. Tyksissä vointisoittojen avulla on lisätty yhteydenpitoa kotiin katetrin kanssa lähteneiden kanssa, mikä onkin tärkeä edistysaskel paremman synnytyskokemuksen saavuttamiseksi.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/0e4aeeb6-4aca-466b-9394-da24169dd8f2/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Kati Tihtonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Polo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Synnytyskokemuksella on moninaisia vaikutuksia äidin, vastasyntyneen ja koko perheen hyvinvointiin. Synnytyksen käynnistykset ovat lisääntyneet, ja nykyään joka kolmas synnytys käynnistetään. Synnytyksen käynnistys on kuitenkin yhdistetty huonompaan synnytyskokemukseen verrattaessa spontaanisti käynnistyneisiin synnytyksiin. Katetri- ts. ballonkikäynnistystä käytetään Suomessa yleisesti polikliinisissa synnytyksen käynnistyksissä, joissa käynnistyksen alku toteutetaan kotona. Polikliinisen käynnistyksen kokemuksesta on kuitenkin vain rajallisesti tietoa.
Raskauden aikana unihäiriöt ja masennusoireet yleistyvät, mutta silti nämä oireet ovat tyypillisesti alihoidettuja. Uni- ja mielialaoireet vaikuttavat myös synnytyskokemukseen.
Henna Lähteen tutkimus ’’Äidin unen laadun ja masennusoireiden yhteys synnytyksen käynnistämiseen ja käynnistyskokemukseen’’ selvitti synnytyksen käynnistyskokemuksia yleisesti sekä unihäiriöiden ja masennusoireiden vaikutusta käynnistys- ja synnytyskokemukseen. Väitöskirjaan käytettiin kahta aineistoa, FinnBrain-syntymäkohorttia ja katetrikäynnistyksistä koostuvaa Kliinistä sairaalakohorttia.
FinnBrain-aineiston perusteella käynnistettyjen synnytyskokemus oli huonompi kuin spontaanisti käynnistyneiden synnyttäjien. Myös uniongelmat ja masennusoireet olivat yhteydessä äidin huonompaan kokemukseen. Osa käynnistyksistä toteutettiin äidin uupuneisuuden vuoksi, mutta loppuraskauden unihäiriöt eivät lisänneet todennäköisyyttä siihen, että synnytys jouduttaisiin käynnistämään. Katetrikäynnistystutkimuksessa käynnistys toteutettiin joko kotona tai sairaalassa. Käynnistyskokemus oli molemmissa asetelmissa hyvä, jopa niin hyvä, että äidit päättivät valita samanlaisen käynnistyksen myös seuraavassa raskaudessa, jos se jouduttaisiin käynnistämään.
Unihäiriöitä ja mielialaoireita tulisi kartoittaa laajasti sekä neuvolassa että sairaalassa. Lisäksi raskaana olevan äidin toiveisiin ja kokemuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota synnytyksen käynnistystä suunniteltaessa. Tyksissä vointisoittojen avulla on lisätty yhteydenpitoa kotiin katetrin kanssa lähteneiden kanssa, mikä onkin tärkeä edistysaskel paremman synnytyskokemuksen saavuttamiseksi.
Viestintä